Väinämöisenlinna- veikeä kivipalatsi, jonka huippuarkkitehdit suunnittelivat

Aleksanterinkatu on Helsingin vanhimpia katuja ja myös arkkitehtuuriltaan todella mielenkiintoinen. Kadun alkupäässä sijaitsevat kantakaupungin vanhimmat kivirakennukset, kuten Sederholmin talo ja Bockin talo. Ne on suunniteltu ja rakennettu jo 1700-luvulla. Prahassa ne olisivat suorastaan uusia, Helsingissä historiallisia.

Oma suosikkini on kuitenkin Väinämöisenlinna. Siis se muhkea, graniittiseinäinen, hauskoja, mytologisia ihmiskasvoja täynnä oleva harmaa palatsi, joka sijaitsee Aleksanterinkatu 44:ssä, Mikonkadun risteyksessä. Paremmin asunto-osakeyhtiö Väinämöisenlinna tunnetaan Pohjolan talona, sillä vakuutusyhtiön pääkonttori avasi siellä ovensa joulukuussa 1901.

Nimi on siinä mielessä vanhentunut, että Pohjola muutti jo 1960-luvulla päärakennuksensa Niemenmäkeen Munkkivuoren kupeeseen. Entinen herra kuitenkin on säilynyt ydinkeskustassa aivan konkreettisesti kiveen kirjoitettuna.

pohjolan talo 2

Nykyään rakennuksen omistaa keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Konstailematonta kansallisromantiikkaa

Pohjolan talo on upea myös sisältä, eritoten Kämp Groupin nykyään omistama Kansallissali, ylellinen vuokratila. Olen päässyt pari kertaa käymään Kansallissalissa ja saanut nähdä myös komean porraskäytävän. Jos sisätiloihin kurkkiminen kiinnostaa, käy Ilmarisen sivulla.

Pohjolan talo on kuuluisan Arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen käsialaa. Herrojen tunnetuin lahja jälkipolville lienee Kansallismuseo. Trio suunnitteli samaan aikaan Pohjolan talon kanssa Kasarmintorin reunalle Lääkärien talon (myöh. Agronomitalo). Se ei kalpene vakuutusyhtiön palatsille, mutta mutta eroaa selvästi esimerkiksi rakennusmateriaaleiltaan.

Gesellius-Lindgren-Saariseen olen viitannut jo monta kertaa muun muassa Katajanokan arvokohteiden remonttia koskevassa blogissani, eikä syyttä. Heidän ansiostaan Helsingissä on todella kauniita monumentteja, joita ei ole tohdittu purkaa edes 1960-luvulla.

Julkisivun ihmishahmoiset korkokuvat on valmistettu graniitista, joka on peräisin Juuasta Pohjois-Karjalasta Nunnalahden louhoksesta. Kalevalaisen veistoskoristelun toteutti taiteilija Hilda Flodin.

pohjolan talo 6

Pohjolan talon fasadia Mikonkadun puolelta.

Pohjolan talo on ehtaa kansallisromantiikkaa ja se kuuluu täysin samaan perheeseen kuin parin korttelin päässä oleva Kansallisteatteri. 1900-luvun vaihtessa sortovuosien puristuksessa Suomeen kehittyi vahva kansallisromanttinen liike, joka näkyi niin kirjallisuudessa, kuvataiteessa kuin arkkitehtuurissakin.

201019 . G6091

Helsingin ensimmäinen apteekki, vuonna 1723 perustettu Willhelmsin apteekki sai majailla kivijalassa vuoteen 2011. Apteekki haettiin konkurssiin 2012. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

Graniitin lisäksi kansallisromantikot käyttivät paljon hirsimateriaaleja, vuolukiveä ja marmoria, ja he saivat inspiraatiota mm. Suomen luonnosta. Kansallisromantiikan aikakauden merkkiteoksia ovat mm. Hvitträsk Kirkkonummella ja Tampereen tuomiokirkko.

Uutta silmänruokaa joka kerta

Väinämöisenlinnassa/Pohjolan talossa kiehtoo se, että se ottaa konstailematta haltuunsa koko korttelin. Se on monitahoinen, ehkä vähän korskeakin, ja siinä on todella paljon mielenkiintoisia elementtejä, joita bongata aina ohikulkiessaan.

pohjolan talo 3

Ne kuuluisat kalevalaiset naamat Aleksin puolella.

Ennen kaikkea rakennus on leikkisä. Siinä missä 2010-luvun arkkitehtuuria leimaa konservatiivisuus, varovaisuus ja uusasiallisuus, Gesellius, Lindgren ja Saarinen toivat Helsingin ytimeen irvisteleviä peikkoja, maahisia ja pöllöjä. Näin 115 vuotta myöhemmin voi antaa pisteet myös Pohjolalle, joka lähti leikkiin mukaan.

pohjolan talo 7

Kansallisromantiikka oli prameilevaa ja se tuli silmille, hyvässä ja pahassa. Funktionalismi otti siihen todellisen pesäeron 1920-30-luvuilla. Voin uskoa, että joku minimalisti pitää Väinämöisenlinnaakin liian koreana.

Mutta toisaalta kansallisromantiikan rakennukset ovat koruttomampia kuin uusrenessanssin ajan työt. Kaikki on suhteellista.

Kuvat: Tuomo Tarvas

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s