Apteekin talo Hämeentie 33 ja jugendtalo Hämeentie 58:ssa olivat Kurvin helmiä

Helsingin Kurvi Sörnäisissä ei ole kuuluisa siitä, että siellä tiirailtaisiin arkkitehtuuria. Lähinnä siellä kiirehditään sushille tai oluelle, vaihdetaan bussia tai juostaan metroon – tai vaihdetaan miestä vahvempia mömmöjä tai juostaan pakoon poliisia tai vartijaa.

Kurvi on arkkitehtonisesti melko yhdentekevä, mutta ei se sitä aina ole ollut. Vielä 1960-luvun alussa osoitteessa Hämeentie 33 sijaitsi koristeellinen rakennus, jota olisi enää vaikea kuvitella samalle paikalle.

Jos et heti hahmota sijaintia, Hämeentie 33:ssa on jo 55 vuotta ollut 12-kerroksinen tummanpuhuva toimistobunkkeri, jossa toimii mm. Lidlin kauppa, ravintola ja Sörnäisten “monivitaministien” kokoontumisajopaikka.

Apteekin talo hallitsi Kurvin maisemaa

Hämeentie 33 tunnettiin Apteekin talona, sillä siinä toimi Sörnäisten Uusi Apteekki. (sattumaa tai ei, kaikenlaiset kemialliset valmisteet kuuluvat nykyisen rakennuksen edustallakin aikaansa viettävien arkeen) Toimittaja Antti Manninen kirjoittaa kirjassaan Puretut talot (2004):

“Apteekkari Karl Allan Aschan rakennutti 1902 liike- ja asuintalon, jossa hän avasi Sörnäisten Uuden Apteekin. Talon suunnitteli aikansa merkittävimpiin suomalaisiin arkkitehteihin kuulunut Selim A. Lindqvist (1867–1939). Hän ei pihistellyt sirolinjaisen talon yksityiskohdissa. Talossa tuskin oli kahta samanlaista ikkunaa. Myös apteekin sisustus oli koristeellinen ja taidokkaasti paneloitu. Apteekin talosta sanottiinkin, että se oli Sörnäisten komein.”

hämeentie 33 ikkuna pentti ingervo

Yksityiskohta Apteekin talosta eli koristeellinen ikkuna, kuva: Pentti Ingervo, 1950-luku.

Kun Apteekin talo nousi silloisen Itäisen Viertotien varteen, tienoo oli aika harvaan asuttua. Kuten alla olevasta Signe Branderin kuvasta (1908) käy ilmi, seutu oli hyvin kallioista ja myös Kinaporin nimellä tunnetuilla kulmilla oli yksittäisiä hirsitaloja. Itäinen Viertotie oli selvästi kapeampi kuin nykyinen Hämeentie.

Apteekin talo oli selvästi Kurvin merkittävin rakennus. Talo oli tosiaan täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, tosin enpä usko, että Kinaporin duunareilla oli silloin aikaa ja voimia 12-tuntisten tehtaassa vietettyjen työpäiviensä jälkeen tihrustella herrojen ovenpieliä.

. N259
1908 . Vasemmalla Itäinen Viertotie 57, 59. Nykyinen Hämeentie 60, 62. Oikealla Itäinen Viertotie 34. Nykyinen Hämeentie 33. Näköala Vilhonvuorelta (nykyinen Katri Valan puisto) pohjoiseen.

Kansa-yhtiö korjasi potin

Apteekin talon tarina oli kuin kopio lukemattomista muista Helsingin tarinoista. Nyt jo konkurssiin mennyt vakuutusyhtiö Kansa osti tontin ja purki vanhan rakennuksen. Uusi kolossi nousi vuonna 1962 sen pääkonttoriksi. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Jouko Ylihannu, Eero Hoviniemi ja Marjatta Kivijärvi. Vilhonvuorenkadun puolella oleva matala lisäsiipi (1981) on Pauli Halosen käsialaa.

Kurvi ei ollut pitkään yhtä tehokkaasti rakennettu kuin nykyään. 1980-luvulle saakka siellä oli suorastaan väljää. Seuraava purkukohu oli siksi vielä tulossa.

Suurin piirtein Apteekin taloa vastapäätä Hämeentie 58:ssa sijaitsi suuri ja tyylikäs viisikerroksinen jugendtalo.

Jugendtalo liittyi suurempaan suojelukiistaan, joka koski koko Kurvia. Helsingin kaupunki aikoi tosissaan “suoristaa” koko Kurvin 1970-luvulla, mutta kansalaiset kimpaantuivat ja perustivat äänekkään kansanliikkeen. Siihen kuului mm. muusikko, kansantaiteilija M.A.Numminen, joka sävelsi vuonna 1973 kuuluisaksi tulleen Kinaporin humpan. M.A.Numminen kertoo Kurvin kohtalonvuosista lisää tässä Hesarin jutussa.

Harmi, ettei Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia.fi-tietokannassa ole kuvaa rakennuksesta, mutta se näkyy tässä yleiskuvassa vuodelta 1981. Kuva on luultavasti otettu Helsinginkatu 2:n katolta. Hämeentie 58 tuli kuuluisaksi Hellaksen Kola-karkin mainoksesta. Jos kiinnostaa, käykää katsomassa täältä Antti Mannisen verkkojutusta, miltä purettu talo näytti.

198284-186 . N180315

Kurvi vuonna 1981, kuva: Reijo Piispanen

Vasemmassa alalaidassa oleva puutalo ja vanha Hämeentie 58 saivat kauhaa kylkeensä 1980-luvulla, ja niiden tilalle – samoin kuin kuvassakin näkyvälle tyhjälle tontille, Hämeentie 56, rakennettiin asuinkerrostaloja. Vaikka ne sijaitsevat melko levottomalla paikalla valtavan liikenteenmelun keskellä, ne ovat suosittuja asuinpaikkoja. Uusi Hämeentie 58 valmistui 1987.

Olisivatko puretut talot voineet säästyä?

Kun jälkeenpäin ajattelee, ei olisi ollut mitenkään realistista, että Apteekin talo olisi voinut säilyä. Se oli niin pieni, että jos se olisi kuin ihmeen kaupalla säästynyt 1960-70-lukujen purkuvimman läpi, joku pankki olisi kaapannut sen viimeistään 1980-luvulla ja pistänyt aivan uuden tilalle.

Sen sijaan Hämeentie 58 voisi hyvin kuulua vielä Kurvin ja Kinaporin kaupunkikuvaan. Ainakin kuvista päätellen se oli hyvässä kunnossa. Hmmm… Onkos tämä kuultu joskus ennenkin?

Kurvi tarvitsi välttämättä tehokkaampaa rakentamista. Mutta aivan hyvin olisi voitu päättää säästää jugendtalo ja rakentaa “kasaria” niiden ympärille. Kinaporin seutu olisi jo niiden ansiosta saanut aimo kohennuksen. Mutta toisin kävi.

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo)

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s