Makkaratalo 50 vuotta – niin ruma, että melkein kaunis

Helsinkiläisten armas ja rakas Makkaratalo – kyllä sitä siksi kuuluu sanoa, vaikka omistaja kuinka yrittää käyttää virallista City Center -nimeä kaikessa brändiviestinnässään – on kaupungin tunnetuin rumilus. Se on voittanut useita kertoja epävirallisia Kaupungin rumin talo -äänestyksiä.

Mutta ennen kaikkea: Makkaratalo täyttää 50 vuotta. Suomalaista kaupunkikuvaa merkittävästi ankeuttaneiden Viljo Revellin ja Heikki Castrénin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1967.

makkaratalo1

Makkaratalo syyskuussa 2017, kuva: Tuomo Tarvas

Kauppakeskuksessa on jonkin verran mainoksia juhlavuodesta, mutta saapa nähdä, onko isotkin synttärit vielä tulossa. Kiinteistön omistaja Sponda aikoo kukittaa 200-metrisen makkaran!

Makkaralo on jopa sen verran ruma, että se on jo kaunis. Se on ensimmäinen talo, jonka “junantuoma” näkee, kun kömpii ulos rautatieaseman pääovista. Rakennus on sen verran massiivinen, että sitä ei oikein pääse pakoon millään. Mutta toisaalta: tämä on taannut sen, että Makkaratalon koruuttoman estetiikan puutteeseen on silmä väkisin tottunut. Makkaratalon rumuus ei enää kiusaa.

200825 . ser011109

Jalankulkijoita Makkaratalon edustalla vuonna 1970, kuva: Simo Rista.

Makkaratalon maine kaupungin ankeimpana ei välttämättä ole täysin ansaittua, sillä on Helsingissä vielä rumempiakin taloja, joista tosin oma suosikkini eli entinen Kuluttajaviraston talo Haapaniemenkatu 4:ssä on kohta purettu kokonaan pois. Opetushallituksen talo, joka on itse asiassa saman arkkitehdin eli Kaj Saleniuksen suunnittelema, sai onneksi noin 10 vuotta sitten merkittävän kohennuksen ulkokuoreensa.

Täysin omalle tasolleen rumuus menee myös Aleksanterikatu 36 A:ssa, joka pääsee lähimmäksi Mordoria ihan Helsingin keskustassa, Fabianinkadun ja Aleksin kulmassa. Onneksi kyseinen Nordean toimistotalo on varsin pieni ja sen ohi on helppo lampsia naama kiinni kännykässä. Ja onneksi viereinen Aleksi 36 B on aivan toista luokkaa eli Gustaf Nyströmin tyylikäs ja koristeellinen uusrenessanssitalo vuodelta 1898.

aleksi36

Toimistotalo Aleksanterinkatu 36 A. Kuva: Tuomo Tarvas

Skohan talo purettiin keskeltä kaupunkia

Makkaratalon paikalla sijaitsi tunnettu Skohan talo ja pienempi ja uudempi ja vain yksikerroksinen Centralin talo. Selvästi suuremman Skohan talon suunnitteli kukas muu kuin Theodor Höijer, Helsingin arvostetuin ja ehkä puretuin arkkitehti jo 1870-luvulla.

Toimittaja Antti Manninen kertoo kirjassaan Puretut talot (2004), että Skohan talo oli Höijerin nuoruuden työ. Hänen mestariteoksiaan oli Rautatientorilla tai sen kupeessa parhaimmillaan kolme: Skohan talo, Ateneum ja VPK:n talo, jonka tilalla on massiivinen 1960-luvun liikekiinteistö. VPK:n talon purkamisesta kirjoitin kesällä.

. N87473Skohan talo 1950-luvulla.

Skohan talon kohtaloon kristallisoitui se viha, mitä 1960-luvulla podettiin vanhaa ja kaunista kohtaan. Kun katsoo Skohan taloa, se näyttää olleen melko hyvässä kunnossa ainakin ulkoa päin. Perustetta purkamiselle ei olisi siis ollut.

Antti Mannisen mukaan purkamiseen johti se, että kiinteistön omistajat eivät hyväksyneet, että Helsingin keskustassa voisi olla näin tehotonta liiketilaa. Epäilemättä 1870-luvun tilat eivät vastanneet moderneja vaatimuksia. Makkaratalon rakennuttivat Suomen valtio ja Julius Tallberg -yhtiö.

Autot vallatkoon maan – vai miten se meni?

Kun Makkaratalo valmistui, hallitseva ajattelutapa oli, että autojen voittokulkua ei pidä edes estää. Keskustaan pitää päästä autolla ja kohta käyvät kaiken maailman ratikat turhiksi, koska ei niitä kukaan käytä. Helsingin rautatieaseman päällekin visioitiin peräti moottoritien liittymiä Smith-Polvisen asemakaavassa, joka luojan kiitos ei toteutunut.

Tämän takiahan Makkaratalossa on sen “makkara” eli toisen kerroksen seinustaa kiertävä betoninen pysäköintitalon kaide. Pysäköintikannelle pääsi pitkään autolla luiskaa myöten Keskuskadulta.

200825 . ser072326

Pojat katsovat Makkaratalon legendaarista “makkaraa”, kuva: Eeva Rista (1970).

200825 . ser094118

Autoja Makkaratalon autokannella, kuva: Eeva Rista (1970).

Sponda investoi Makkaratalon remonttiin peräti 125 miljoonaa euroa. Nykyään Makkaratalo näyttää jopa kohtuullisen edustavalta. Niin se silmä tottuu ja aivot seuraavat perässä! Kivijalassa on uusia toimistotiloja ja ravintoloita ja näyteikkunat eivät ole ahdistavan synkkiä vaan isoja ja valoisia. Nykyään autoluiskia ei enää ole vaan parkkitilat ovat maan alla.

makkaratalo2

Makkaratalo Keskuskadun suunnalta syyskuussa 2017. Keskuskadun kävelykatua kipittävän pysäytti mukavasti Helsinki Design Weekin kohde keskellä katua. Kuva: Tuomo Tarvas

Uskon kuitenkin, että Makkaratalo tulee vieläkin pärjäämään mainiosti rumimpien talojen kisoissa. Maineella on tapana olla pysyvää – huonolla varsinkin.

Lähteet: Antti Manninen: Puretut talot. 100 tarinaa Helsingistä. (Helsingin Sanomat 2004).

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo); Tuomo Tarvas

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s