Forumin kulma on syntynyt uudestaan monta kertaa

Kun kävimme lapsena 1980-luvulla Helsingissä, reissuilta jäi mieleen lähinnä muutamia maamerkkejä ja rakennuksia: rautatieasema tietenkin, sillä liikuimme junalla, ruma Makkaratalo, Postitalo, Eduskuntatalo ja Forum. Sovimme yleensä treffit Forumin kulmalle (tai Stockan kellon alle). Jokainen tiesi Forumin.

Forum onkin aivan Helsingin ytimessä. Forum on Sokoksen suunnalta katsottuna aika tyypillisen 1980-luvun kauppakeskuksen näköinen ja sitä se on myös sisältä. Tunnistettavinta Forumissa on ehkä suuri lasikulma, jonka sisällä kulkee porraskäytävä ja jonka usein peittävät valtavat mainosplakaatit.

198381 . N220350 ab

Forumin rakennustyömaa vaati valtavan kuopan Mannerheimintien ja Simonkadun risteykseen 1980-luvun alussa. Kuva: Jan Alanco

Forum valmistui vuonna 1985. Kauppakeskuksen tunnetuin, uusi osa on Mannerheimintie 20:ssa, mutta todellisuudessa tavaratalo ulottaa lonkeronsa koko Kukon kortteliin, joka rajautuu Mannerheimintiehen, Yrjönkatuun, Simonkatuun ja Kalevankatuun. Kauppakeskuksen omistaa kiinteistösijoitusyhtiö Sponda.

Kattaa koko Kukon korttelin

Virallisesti Forumin shoppailuparatiisit sijaitsevat usean kiinteistön alueella, Mannerheimintie 14-20, vaikka moni turisti ajattelee sen tarkoittavan lähinnä 80-luvun uudisrakennusta.

Mannerheimintie 14:ssä sijaitsee kolho ja askeettinen “Aktian talo”, jonka paikalla oli historiallisesti arvokas Huberin talo 1960-luvun alkuun saakka. Kirjoitin Huberin talon tylystä kohtalosta elokuussa.

Mannerheimintie 16:ssa puolestaan sijaitsee arkkitehtipari Konstantin Kiseleffin ja Elia Heikelin suunnittelema, vuonna 1890 valmistunut uusrenessanssikohde. Sen vieressä, osoitteessa Mannerheimintie 18, puolestaan on Hufvudstadsbladetin talona tunnettu kohde vuodelta 1925. Sen suunnitteli W.G.Palmqvist ja jopa liikepalatsiksi kutsuttu rakennus otettiin käyttöön pari vuotta myöhemmin.

Mutta Mannerheimintien paraatipaikalla on tehty bisnestä jo kauan ennen nykyisiä tiloja.

Puutalot hallitsivat kulmausta 100 vuotta sitten

Reilu 100 vuotta sitten Mannerheimintien, tai siis silloisen Läntisen Heikinkadun, ja Yrjönkadun kulmassakin oli puutaloja, kuten tästä Helsingin hovikuvaajan, Signe Branderin vuonna 1909 ottamasta kuvasta näkyy. Hufvudstadsbladetin talo ei ollut vielä valmistunut, joten matalat puutalot kattoivat koko korttelin.

Kuten voi huomata, ratikka palveli jo helsinkiläisiä. Kannattaa myös huomata, että Läntinen Heikinkatu oli tuolloin vielä lehmusten vehreyttämä puistokatu. Se oli sitä aina 1930-luvulle saakka.

. N442

Tässä sama maisema mutta eri suunnasta. Taustalla näkyy jo Heikel&Kiseleffin talo, joka erottui edukseen puutalokorttelissa.

mannerheimintie 18 ja 20

Kuva: Ida von Gericke, 1907

Mutta elämä ei ollut yhtä shoppailua 1910-luvun Suomessa. Tässä kuvassa jonotetaan perunoita silloisen Helsingin anniskeluosakeyhtiön edessä (aikana ennen kieltolakia ja nykyistä Alkoa), taustalla Mannerheimintie 16. Helsingin kaupunginmuseon tiedot eivät kerro, missä vaiheessa vuotta 1918 kuva on otettu, kansalaissodan aikana vai sen jälkeen. Yhtä kaikki, kaikesta oli pulaa.

ruokajono mannerheimintie 16

Kuva: Ivan Timiriasew, 1918

Vielä 1930-luvulla puutaloissa sijaitsi useita myymälöitä, ainakin useita vaatturinliikkeitä ja kahvila. Kukon korttelin puutalot purettiin juuri ennen talvisotaa vuonna 1939.

Torimainen sisätila hallitsi vuosikymmenet

Helsingin olympialaisten kunniaksi vuonna 1952 samalle paikalle rakennettiin kauppakeskus, joka totteli jo nimeä Forum. Se oli tavallaan enempi “foorumin” näköinen, sillä matalat liikerakennukset Mannerheimintiellä ja Simonkadulla rajasivat avoimen, julkisen tilan, josta pääsi suoraan liikkeisiin.

2101 -123 . N8013

Hyvän käsityksen sisäpihasta saa tästä Börje Dilenin kuvasta vuodelta 1953. Forumista tuli enemmän mieleen pienehkö lähiön kauppakeskus kuin Helsingin ytimessä ollut kaupan keskittymä. Mutta täytyy myöntää, että 1950-luvun Helsingissä tarpeet olivat hyvin paljon arkisemmat kuin vuonna 2017. Huivimummo lienee ollut vähän erilaisilla asioilla kuin taustalla oleva, toisiaan kaulaileva nuori pari, joka tekee ikkunaostoksia – ehkä uuteen yksiöönsä Töölössä?

Helsinki ja suomalaiset alkoivat kuitenkin pikku hiljaa vaurastua 1950-luvulla, kun sotakorvaukset oli maksettu ja sodanpelko oli hellittänyt. Tämä ei tietenkään näkynyt kaikkien arjessa, mutta nekin, joilla oli rahasta pulaa, saattoivat käydä ihastelemassa eksoottisia neonvaloja. Jo 1950-luvulla Forumissa toimi näköjään ainakin nykyäänkin tunnettu matkatoimisto, Fazerin kahvila, Valion baari, radioliike ja pankki.

forum aho soldan 1950

Kuva: Claire Aho, 1950-luku

Vaihtuvat juhlapyhät näkyivät takuuvarmasti Forumin korttelissa, siitä hyvänä osoituksena tämä kuva 1960-luvun puolivälistä. Jo kelpasi Väinön, Ritvan, Einon ja Pirjon astella Manskulla, kun oli oikein jouluiset köynnökset pään päällä! Tuolloin paraatipaikalla on myyty myös huonekaluja. Itse muistan, että Askon huonekaluliike muutti pois Forumista vasta reilu 10 vuotta sitten. Viimeksi se oli Kukon torin puolella.

forum 1966

Kuva: Asko Rysä, kirja: Helsinki ja helsinkiläiset (1966)

forum jouluvalaistuksessa

Forum jouluvalaistuksessa. Päävuokralaisiin kuulunut vielä autovalmistaja, Fiat, mitä ei näe enää nykyään. Muutkin vuokralaiset ovat aika tavalla vaihtuneet, paitsi Ajatar. Kuva: Kari Hakli (1973).

Yhteiskuntakriittinen 1970-luku vaihtui kulutusjuhlan ja kasinotalouden 1980-luvuksi. Silloin ei mikään tuntunut miltään. Ja kuta enemmän rahaa oli lompakossa tai shekkitilillä, sitä enemmän piti saada lisäneliöitä tavaroiden taikamaailmalle. Ja niin kävivät vanhan Foruminkin tilat ahtaiksi. Kortteli sai purkutuomion 1980-luvun alussa.

198381 . N220347

Kuva: Jan Alanco, 1983

Näyttää siltä, että kauppakeskukset määrittävät sitä, missä helsinkiläiset kokevat kaupungin sydämen olevan. Kun Stockmann valmistui, se oli aivan keskellä kaikkea. Forumin valmistuttua keskikohta siirtyi sinne ja nyt moni mieltää, että kauppakeskus Kamppi on kaiken ydin.

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo); Helsinki ja helsinkiläiset (Helsingin kaupunki, 1966); Aho&Soldan: Helsinki 1950-luvun väreissä (2014); Rasvaletti. Valokuvia 1950-luvun Helsingistä (Helsingin kaupunginmuseo, 2013); Tuomo Tarvas

 

 

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s