Nikolajeff pyöritti autokauppaa keskellä Helsinkiä

Jos tulee vaikkapa rautatieasemalta kävellen Kamppiin, ainakin minä kävelen yleensä Lasipalatsin ohi Salomonkadulle ja ohitan suuren, vanhan punatiilisen rakennuksen Salomonkadun ja Arkadiankadun kulmauksessa. Minulle ja monelle muulle tulee mieleen ensimmäisenä ajatus: “Siinähän on se Alkon talo”. Eikä ole muuten valetta: Alko omistaa rakennuksen, ja pitkäripaisen “kruununjalokivi” eli päämyymälä todella sijaitsee Salomonkatu 1:ssä ja onpa rakennuksessa viinamonopolilla muutakin toimintaa, kuten koulutustiloja.

Mutta Arkadiankatu 1:n historia on mielenkiintoisempi. Rakennuksessa nimittäin sijaitsi eräs Suomen ensimmäisistä autokaupoista, Nikolajeffin autopalatsi.

Palatsi nousi tontille vuonna 1913 puretun Arkadia-teatterin tilalle. Kannattaa muistaa, että se oli aivan Turun kasarmin eli venäläisten valtavan pääkasarmin vieressä. Siinä kohdalla, jossa nyt sijaitsee Lasipalatsi oli korttelin kokoinen kasarmin päärakennus, joka pommitettiin melko perusteellisesti huhtikuussa 1918 Helsingin valtauksen yhteydessä.

. N24659

Mielenkiintoinen kuva vuodelta 1870. Suomen teatterihistorian kannalta keskeinen paikka eli Arkadia-teatteri on vielä paikallaan nykyisen Salomonkatu 1:n kohdalla ja koko Helsingin kaupunkikuvaa hallinnut venäläisten “Turun kasarmi” taka-alalla. Kuva: Eugen Hoffers

Moottorit kiinnostivat kauppamiestä

Ensimmäiset autot tuotiin Suomeen vuosisadan vaihteessa, mutta se oli todellakin harvojen herkkua. Ja hyvin rajoitettua. Kuten Wikipedia kertoo, “Automobiililiikenteen järjestyssääntö vahvistettiin Helsingissä 22. heinäkuuta 1907, ja sen myötä auton ohjaamiseen piti hakea ajolupa katsastusmieheltä”. Autoilua rajoitti se, että pitkään bensiiniä myytiin vain apteekeissa. Aivan aluksi ajaminen piti opetella itse, sillä Suomen ensimmäinen autokoulu perustettiin Turussa vasta 1912.

nikolajeff ajelee

Herrojen kanssa iloisesti ajelulla. Ratissa liikemies Sergei Nikolajeffin setä Sergei Nikolajeff vanhempi ja pelkääjän paikalla ilmeisesti hänen vaimonsa Sinovia. Ajopeli on Cadillac ja kuva on otettu 1900-luvun alussa. Kuva kirjasta Ensimmäisiä esikaupunkeja (2009).

Helsingin autopalatsin perustaja Sergei Nikolajeff oli venäläistä kauppasukua. Hän ja ruotsalainen suurliikemies ja tulitikkutehtailija Ivar Kreuger löivät hynttyynsä yhteen ja pyysivät arkkitehti Jarl Ekelundia suunnittelemaan autoliikkeen. Mutta Nikolajeffin autointo oli saanut kipinän jo paljon ennen sitä.

Nikolajeff oli innostunut kaikista moottoriajoneuvoista. Autoihin hän tutustui ensimmäisen kerran jo vuosisadan alkuvuosina. Ensimmäisiä esikaupunkeja -kirjassa (2009) kerrotaan tarina, jonka mukaan Nikolajeffin ystävä, Nikolai Noschis oli nähty ravintola Alppilan pihassa auton. Tiedon saatuaan Nikolajeff oli kipaissut paikalle polkupyörällä ja innostunut niin paljon, että lähti saman tien Pietariin autokaupoille.

Nikolajeff perusti ensimmäisen autokauppansa vuonna 1906 Fabianinkadulle. Hän myi seuraavan seitsemän vuoden aikana tuhatkunta autoa. Merkkeihin kuuluivat mm. Oldsmobile, Adler, Opel, Benz, Minerva ja Mercedes.

Hissi, autoramppi, oma keilahalli…

2556-723 . N25723

Nikolajeffin autopalatsi kuvattuna nykyisen Mannerheimintien suunnalta, kuva: Eric Sundström (1914)

Autot olivat kaupan edustalla esillä ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Nikolajeffin autopalatsi oli teknisesti edistyksellinen: se oli yksi Helsingin ensimmäisistä liikerakennuksista, jonka rakenteissa käytettiin betonipalkkeja ja betonisia välipohjia.

Autopalatsin pohjakerroksessa eli nykyisen Alkon paikalla oli liiketilaa ja sieltä johti autoramppi toiseen kerrokseen, josta autoja voitiin kuljettaa edelleen ylempiin kerroksiin hissillä. Se oli todellinen harvinaisuus 1910-luvun Helsingissä! Kolmannen kerroksen näyttelytilaan mahtui enimmillään sata autoa. Hienoin malli oli Minerva-merkkinen automobiili, jossa oli 60 hevosvoimaa.

Neljännessä kerroksessa oli korjaamotiloja ja ullakolla – kyllä vain – Nikolajeffin yksityinen keilahalli ja tennishalli!

2550 -1799 . N26799

Nikolajeffin oma tenniskenttä vuonna 1914, kuva: Eric Sundström

Nikolajeffin bisnekset lähtivät liukkaasti käyntiin, mutta stoppi tuli pikaisesti, kun ensimmäinen maailmansota syttyi. Autoihin ei ollut yläluokallakaan varaa eikä bensiiniä ollut saatavilla.

Olosuhteiden pakosta Nikolajeff myi rakennuksensa maatalouden osuusliike Hankkijalle, joka majaili Salomonkadun alkupäässä vuoteen 1973 saakka. Silloin kiinteistö siirtyi Alkon omistukseen. Nikolajeffin perhe muutti Ranskaan, jossa hän kuoli yllättäen vuonna 1920.

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo), Eeva Järvenpää&Sirpa Räihä: Ensimmäisiä esikaupunkeja (HS Kirjat 2009)

Lähteet: Eeva Järvenpää&Sirpa Räihä: Ensimmäisiä esikaupunkeja (HS Kirjat 2009); Jaana af Hällström, Anja Kervanto Nevalinna & Sauli Seppälä: Aikamatka Mannerheimintiellä. (Helsinki-Seura, 2012).

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s