Luotsi- ja Satamakadun arvokiinteistöt muuttuvat luksusasunnoiksi

Helsingin Uutiset kirjoitti (12.-13. elokuuta) aiheesta, joka heti veti vanhojen rakennusten ystävän huomion puoleensa. Katajanokan Luotsikadulla ja Satamakadulla remontoidaan pääasiassa luksusasunnoiksi neljä poikkeuksellisen arvokasta kohdetta, jotka Kirkkohallitus oli myynyt muutama vuosi sitten: Luotsikatu 1, Luotsikatu 1a, Satamakatu 9 ja Satamakatu 11. Myös Keskon entisenä pääkonttorina tunnettu Satamakatu 3 muuttuu asunnoiksi. Asemakaavamuutos kiinteistöjen muuttamisesta asuinkäyttöön tehtiin vuonna 2016.

Kun kaupoista ensimmäisen kerran uutisoitiin vuonna 2013, kauppasummaksi ilmoitettiin 34 miljoonaa euroa. Silloin diili tehtiin Kalevala Rakennuksen ja Quorum Rakennuttajarahasto II:n kanssa. Sittemmin tilanne on vähän muuttunut, sillä Kalevala Rakennus poistui kuvioista rahoitusvaikeuksien takia ja nyt rakennuttajana toimii Lapis Rakennus. Lapis Rakennus urakoi myös eräässä Helsingin keskustan upeimmista kiinteistöistä, eli entisessä Tullihallituksen talossa, Uudenmaankatu 1-5:ssä.

Kirkkohallitus toimi siis viisaasti ja myi huippupaikalla olevat kiinteistöt ja sen jälkeen muutti yhtä arvokkaalle paikalle mutta huomattavasti vaatimattomamman näköiseen kohteeseen (Eteläranta 8).

Ne, joiden ei tarvitse elämässään laskea eurojaan, voivat jo nyt ostaa paraatipaikalta, meren ja Tove Janssonin puiston kupeesta, kivenheiton päästä Uspenskin katedraalista asuntoja, joissa on paitsi tasoa, myös historiaa.

Mistä kiinteistöistä oikein on kyse?

Luotsikatu 1/Satamakatu 7

luotsikatu 1

Kuva: Tuomo Tarvas

Luotsikatu 1 oli Suomen ensimmäinen art nouveau- eli jugend-talo. Se valmistui vuonna 1897 ja sen rakennutti kuuluisa helsinkiläinen liikemies, Julius Tallberg. Rakennus kantaa yhä Tallbergin talon nimeä, mutta Lapis Rakennus on alkanut käyttää Luotsinlinna-nimeä aloitellessaan peruskorjausta.

Luotsikatu 1:ssä on kertoman mukaan asunut mm. Albert Edelfelt. Hänellä oli ateljeensa yläkerrassa. Erityisen arvokkaaksi Tallbergin talon tekee se, että se oli Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen arkkitehtitoimiston ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö.

Arkkitehdit olivat alle 25-vuotiaita, joten ei hassumpi saavutus! Tallbergin talon tilalla oli ennen rakentamista Diakonissalaitoksen puutarha.

Vähän ennen toista maailmansotaa Paulig osti kiinteistön sekä sen Satamakadun naapurin eli Satamakatu 9:n. Paulig oli hankkinut haltuunsa myös Satamakatu 11:n “kuoppaiselta ja rakentamattomalta” tontilta Laivastokadun kulmasta ja rakentanut siihen kahvinpaahtimonsa. Satamakatu 11:n ja 9:n välille rakennettiin käytävä. Kahvinpaahtimo toimi Satamakatu 11:ssä vuoteen 1968 saakka, kunnes se muutti Vuosaareen.

Luotsikatu 1:n nykymittapuulla valtavia mittasuhteita kuvastaa se, että jokainen kerros koostui yhdestä, yli 300-neliöisestä asunnosta. Uusi omistaja pilkkoo asunnot hieman pienemmiksi. Helsingin Uutisten mukaan esimerkiksi tavoiteltu ullakkokerros saa 200-neliöisen asunnon.

Rakennuksen pääporras on hyvin kaunis. Siellä on lasimaalauksia, marmoriaskelmia ja kipsikoristeita.

201335 . G27315

Luotsikatu 1:n pääportaan katto, joka on arkkitehtitoimisto Gesellius&Lindgren& Saarinen käsialaa. Kuva: Juho Nurmi, 2013

On selvää, ettei Luotsilinnaa voi halpoja bokseja tulla. Helsingin Sanomat tiesi kertoa vuonna 2015, että pelkästään Luotsilinnan kaksiosta joutuu maksamaan melkein 900 000 euroa!

Myös keskustassa Tallbergin talo

Luultavasti vielä Katajanokkaa tunnetumpi “Tallbergin talo” sijaitsee aivan Stockmannia vastapäätä eli Aleksanterinkatu 21:ssä. Tontilla oli ollut jo monta kymmentä vuotta hirsirakennus, mutta Tallberg purki sen päätti rakentaa tilalle muhkean kivitalon. Hän teetti piirustukset Elia Heikelillä, aikansa tunnetulla rakennusmestari-arkkitehdillä. Erityistä rakennuksessa oli se, että siinä on yhdeksän maanpäällistä ja neljä maanalaista kerrosta. Ajalleen harvinaista oli myös se, miten suuret, isoikkunaiset liikehuoneistot rakennukseen tuli.

Aleksin “Tallbergin talo” on nykyään suosittu liikekiinteistö, jossa on mm. vaatekauppoja ja ravintoloita. Sen läpi on vedetty Kaivopihan käytävä.

tallberg aleksi

Julius Tallbergin omistama liikekiinteistö Aleksanterinkatu 21:ssä oli noin 10-vuotias, kun I.K.Inha otti tämän kuvan vuonna 1908.

I.K.Inha kirjoitti Tallbergin talon seudusta vuonna 1908 näin:

“Katukäytävät ovat mustanaan yleisöä, ja itse kadulla hurahtelee tuontuostakin raitiovaunuja, automobiileja ja polkupyöräilijöitä sekaisin issikoiden ja raskaasti kuormitettujen työrattaiden kanssa. Niin pitkälle kuin katua riittää ovat sen varret täynnä kauppoja ja liikehuoneistoja…” (Lähde: Helsinki – valon kaupunki, WSOY 2009)

tallbergin talo

Kuva: Tuomo Tarvas

Luotsikatu 1a

Luotsikatu 1a:ssa sijaitsee entinen Pauligin kahvivarasto. Helsingin Uutisten mukaan VVO Kodit ja Lapis Rakennus kunnostavat siihen 60 asuntoa.

luotsikatu 1a

Luotsikatu 1a, kuva: Tuomo Tarvas

Satamakatu 9

satamakatu 9 väri

Kuva: Tuomo Tarvas

Kauppias Nikolai Wavulinin talo oli Katajanokan ensimmäinen yksityishenkilön omistama kerrostalo.

Wavulin ei asunut talossa pitkään vaan myi sen jo vuonna 1875 everstinna Aurora Karamzinille, Diakonissalaitoksen perustajalle ja arvostetulle hyväntekijälle. Kauppasumma oli 125 000 markkaa. Diakonissalaitos toimi vain ensimmäisessä kerroksessa ja sairassijoja oli 12. Vähän aikaa talossa toimi myös lastenkoti ja vanhainkoti

Diakonissalaitos toimi Wavulinin talossa vuodesta 1875 alkaen yli 20 vuotta, jolloin se muutti nykyisiin tiloihinsa Alppilassa.

Merkittävää on, että Uspenskin katedraali oli valmistunut vain vuotta aiemmin ja Katajanokka oli hyvin tyhjää aluetta tuolloin. Erityistä on myös se, että vain pari vuotta aiemmin, 1865-67, Suomea olivat ravistelleet ankarat nälkävuodet, joiden aikana oli kuollut noin 150 000 suomalaista.

Vetoiset kalastajatorpat oli purettu ja uutta asemakaavaa vasta puuhattiin. Katajanokan asemakaava vahvistettiin vasta 1895. Sen jälkeen alkoi hyvin intensiivinen rakennusvaihe, minkä seurauksena Katajanokasta tuli mitä yhtenäisin art nouveau -kaupunginosa.

Tämä vuonna 1887 Tähtitornista otettu kuva kertoo upeasti, miten autio Katajanokka oli vielä 130 vuotta sitten. Tuolloin 20 vuotta vanha Wavulinin talo on rakennuksista oikeanpuoleisin. Uspenskin katedraalin vieressä on rahapajan rakennuksia, jotka ovat asuinkäytössä nykyään. Pieniä kalastajahökkeleitäkin oli tuolloin vielä jonkin verran jäljellä.

katajanokka

Wavulinin talosta voi vielä vetää lankoja Aleksis Kiveen. Ai miksi? No, koska Wavulinin talon vieressä sijaitsi ennen ns. Florinin talo (nykyinen Rahapajankatu 3), joka taas rakennettiin “ukko Granbergin koulun” paikalle, jota Aleksis Kivi kävi.

Alla olevassa maalauksessa (1885) näkyy oikealla Florinin talo ja vasemmalla Wavulinin talo. (lähde: Helsingin kaupunginmuseon Finna-arkisto)

XXVII-1796 . 3852 - 1

Satamakatu 11

Satamakatu 11:een valmistui vuonna 1911 Pohjoismaiden ensimmäinen kahvinpaahtimo, jonka omisti Gustav Paulig. Kiinteistöön on ilmeisesti tulossa suurlähetystö, mahdollisesti Turkin valtion.

Satamakatu 3

satamakatu 3

Satamakatu 3:n peruskorjaus oli jo täydessä käynnissä elokuussa 2017. Kuva: Tuomo Tarvas

Vielä sinä aikana, kun olen itse asunut Helsingissä, Satamakatu 3 on ollut Keskon pääkonttori. Kesko laittoi kuitenkin vuonna 1940 valmistuneen liikerakennuksensa fiksusti lihoiksi ja myi sen Consti Yhtiöille 19 miljoonalla eurolla. Joulukuussa 2018 valmistuvan perusteellisen remontin jälkeen Satamakatu 3:ssa on 116 asuntoa asuin- ja hotellikäyttöön.

Kuten muutkin omistajaa vaihtaneet arvokiinteistöt, myös Satamakatu 3 on Museoviraston vähintäänkin osittain suojelema.

Sotien alla Lehmuksen kortteliin kuuluvaa tonttia kutsuttiin vielä Pieneksi Saharaksi. Se oli pieni rakentamaton kenttä, jota lapset käyttivät leikkeihinsä ja pallopeleihinsä. Kun Keskon edeltäjät eli Maakauppiaiden Osakeyhtiö ja Kauppiaiden Keskuskunta alkoivat puuhata tontille uutta käyttöä, kaupunginosaliike heräsi. Kaavailtua uudisrakennusta vastusti mm. katajanokkalainen entinen senaattori Kaarlo Castren. Riita kärjistyi niin, että se vietiin korkeimpaan oikeuteen, mutta leikkikentän puolustajat hävisivät.

Satamakatu 3:n valmistuminen viivästyi talvisodan takia.

Kuvat: Helsinkikuvia.fi, Finna-tietokanta (Helsingin kaupunginmuseo), Tuomo Tarvas

Lähde: Helsinki, valon kaupunki. (WSOY 2009); Kaija Ollila&Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita (Helsingin Sanomat 1975).

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s