Huberin talo olisi Mannerheimintien helmiä

Harva tulee ajatelleeksi asiaa: Mannerheimintien alkupää on arkkitehtonisesti melko sekava. Ja tylsä. Siinä on sekaisin liian monta eri tyylisuuntaa ja aikakautta. Ei mikään ihme, että katu, joka ennen sotaa tunnettiin Heikinkatuna, on ollut todellinen kiinteistökeisarien mellastuskenttä. Onhan kyse Helsingin arvokkaimmista tonteista.

Sääli, että Erottajan päästä on purettu monta komeaa rakennusta. Yhden karuimmista kohtaloista koki Huberin talo. Arvostetun Theodor Höijerin suunnittelema kohde kuului Helsingin keskustan vaikuttavimpiin ja komeimpiin uusrenessanssirakennuksiin.

Huberin talo olisi tänä päivänä Helsingin keskustan ihastelluimpia kohteita, koska se oli koristeellinen ja ehjä kokonaisuus. Huomiota se saisi epäilemättä myös siksi, että sijaitsisi aivan paraatipaikalla Stockmannia ja Vanhaa ylioppilastaloa vastapäätä, Forumin vieressä ja Kalevankadun alkupäässä. Stockmannin kulmilla kulkee vähintään kymmeniä tuhansia ihmisiä päivässä. Mutta harva heistä kuvaa nykyistä “Aktian taloa”. Siinä ei vain ole mitään kuvattavaa.

aktian talo 2

Kuva: Tuomo Tarvas

Höijer-faneille löytyy onneksi lohdutusta melko läheltä, Mannerheimintie 2 A:sta (myös Bulevardi 1) ja Erottajalta (Erottajankatu 2). Eikä suojellulle ja edelleen käytössä olevalle Erottajan paloasemallekaan ole pitkä matka.

 

Erottajan arvorakennuksesta valtio nettosi pari vuotta sitten muhkeat 26 miljoonaa euroa, kun se myytiin pääomasijoittajalle. Juuri tällaisista summista puhuttaisiin Huberin talon kohdallakin, jos se olisi älytty säästää.

Ehkä Huberin talossa olisi arvohotelli – juuri sellainen, joka avaa pian Lönnrotinkadun alkupäässä, Ruttopuiston vieressä?

Ehkä naapuritalokin aiottiin purkaa?

Huberin talo sai nimensä rakennuttajansa, liikemies ja vesijohtoliikkeen omistaja Robert Huberin mukaan. Hän asui talossa ja niin asui Theodor Höijerkin. Höijerin oma asunto ei ollut mikään keittokomero vaan siinä oli peräti noin 600 neliötä. Melkoinen palatsi Helsingin sydämessä! Huberin talossa oli sekä koteja että liikehuoneistoja.

Toimittaja Antti Manninen kertoo kirjassaan Puretut talot (2004) Huberin talon historiasta seuraavaa:

Talon rakentaminen osui 1890-luvun alun rakennusbuumiin, joka päättyi kuin seinään. Höijer joutui vararikkoon ja hänen oli pakko myydä osuutensa Huberille. Höijerin koti ja hänen arkkitehtitoimistonsa jäivät kuitenkin vuokralaisiksi taloon.

Huberin talo oli nykyisen Kolmen sepän aukion kohdalla hyvin hallitsevalla paikalla myös Aleksanterinkadulta katsottuna. Sen seinää koristi kuvanveistäjä Robert Stigellin (18521907) veistämä Taide ja tekniikka -teos.”

Manninen myös arvelee, että Aktian taloa rakennettaessa varauduttiin siihen, että naapuritalokin puretaan:

Uuden toimistotalon julkisivun sisäänveto kauemmaksi vanhasta katulinjasta ja ruma ajoluiska saavat aikaan vaikutelman, että ennemmin tai myöhemmin vanha naapuritalo puretaan. Näin ei ole tehty, mutta katulinja on rikottu pysyvästi.”

Manskulla voisi olla “uusrenessanssikuja”

manskun alkupää 1920

Mannerheimintien, silloisen Läntisen Heikinkadun alkupää vuonna 1920. Kadun alkupäässä oli tuolloin vielä puistikko, kuten kuvasta näkyy. Kirjasta Aikamatka Mannerheimintiellä (2012).

Mitäpä sitä tosiseikkoja kaunistelemaan: vuonna 1963 valmistunut Aktian talo on ihan helvetin ruma! Siis tottahan samanlaisia on Suomi täynnä, mutta se ei vie pohjaa pois karuudelta.

En epäile hetkeäkään, etteivätkö pankin omistamat tilat ole kätevät ja tehokkaat. Sillähän purkutuomioita aina perusteltiin 1960-luvulla. Ja tilat ovat varmasti hyvin suositut: on ravintoloita, urheilukauppaa, kahviloita ja liiketiloja. Mutta kaupunkikuvallisesti Aktian talo on aika murhaava.

Etenkin kun tiedetään, että vieressä on Huberin talon ikätoveri, komea uusrenessanssirakennus (Mannerheimintie 12), jossa toimii mm. lääkärikeskus Aava ja useita rakennuksia. Jos Huberin talo olisi saanut jatkaa sen rinnalla, Helsingin valtasuonen alkupää näyttäisi aivan toiselta, kuten alla oleva kuva paljastaa.

3625-45 . N251509

Mannerheimintie 10, 12 ja 14. Kuva: Väinö Laitinen, 1936

Huberin talo on siis kuvassa näkyvistä kerrostaloista kauimmainen. Keskellä on entisen Primulan kahvilan talo ja etuvasemmalla sijaitsee tällä hetkellä Hotelli Marski (Mannerheimintie 10). Se valmistui vuonna 1962.

Joku sanoo, että jossittelulle ei ole sijaa, mutta teen sen silti. Jos Hotelli Marski olisi jätetty rakentamatta ja Huberin talo purkamatta, Helsingin paraatipaikalla olisi näyttävä ja varsin ehjä uusrenessanssikokonaisuus, suurten eurooppalaisten kaupunkien tyyliin. Mutta sen sijaan jokainen helsinkiläinen tai turisti pääsee ihailemaan tyylipuhdasta, sulavalinjaista harmaata 1960-lukulaisten betonibrutalismia. Karu kohtalo!

Ehkä ainoa Manskun alkupään talo, jonka purkaminen oli helppo ymmärtää, oli Mannerheimintie 4, jossa on nyt punertava liiketalo 1970-luvulta. Vielä 1970-luvun alkuun saakka siinä oli tavaratalo Tempo, joka kuvien perusteella oli kyllä niin pieni, että tontti ansaitsi muhkeamman kiinteistön.

4641 -698 . N55066

Tavaratalo Tempo jouluvalaistuksessa (Mannerheimintie 4), kuva: Kari Hakli

Lähteet: Antti Manninen: Puretut talot (2004), Eeva Järvenpää&Sirpa Räihä: Ensimmäisiä esikaupunkeja (2009)

Kuva: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s