Apteekin ja Argoksen taloissa vanhasta muistuttaa vain fasadi

Tiesitkö, että Helsingin keskustassa on melkoisen monta taloa, jotka näyttävät vanhalta ja arvokkaalta vain ulospäin? Todellisuudessa vanhaa on vain fasadi – kaikki sen takana on uutta ja modernia.

Tällaisia “rukkauksia” tehtiin useilla keskeisillä paikoilla vielä 1980-luvulla. Esimerkiksi Stockmanniin kuuluva Wulffin kulma/Argoksen talo (Mannerheimintie 1) ja osa nykyistä Kluuvin kauppakeskusta (Aleksanterinkatu 9), silloinen Iltalehden toimitusrakennus, saneerattiin. Satunnainen ohikulkija voi luulla, että ne ovat yhä entisessä asussaan myös sisältä, mutta asioiminen esimerkiksi Stockmannilla paljastaa nopeasti, miten modernit tavaratalo-osastot Wulffin kulmassa todellisuudessa on.

Syy muutoksiin oli ilmeinen: vanhat tilat olivat käyneet liian “muuntelukyvyttömiksi” ja “tehottomiksi” ja omistaja halusi uudet tilat. 1970-luvun purkuvimmasta oli kuitenkin opittu sen verran, että kaikkea ei revitty nurin.

Esittelen esimerkkeinä “valevanhoista”  taloista Apteekin talon ja Wulffin kulman (lähteenä mm. Antti Mannisen kirja Puretut talot, 2004).

  1. Apteekin talo (Pohjoisesplanadi 17)

apteekin talo

Apteekin talo elokuussa 2017, kuva: Tuomo Tarvas

Pohjoisesplanadi 17:ä keskeisempää paikkaa on aika vaikea löytää. Varsinkin kuumana kesäpäivänä sen edusta kuhisee turisteja. Ympäri vuoden Pohjoisespaa myöten jylistelevä autojen virta on katkeamaton.

Apteekin talon kohtalo oli merkillinen. Rakennus näyttää edustavan samaa aikakautta kuin muutkin Pohjoisespan kiinteistöt, mutta se on todellisuudessa kopio. Alkuperäinen Apteekin talo nousi vuonna 1832 Gabriel Andsténin suunnitelmien mukaan apteekkari Carl Aschanille. Seuraava apteekkari F.A.Sjöström muutti julkisivun uusrenessanssityylin mukaiseksi.

apteekin talo 1930

Apteekin talo alkuperäisessä asussaan vuonna 1930. Tuolloin vanha kunnon Oxygenol näkyi näin keskeisellä paikalla, ei vain Hakaniemessä Arena-talon katolla. Kuva: Rafael Roos

Helsingin kaupunki osti talon ja halusi sinne virastoja. Talon toinen pääty oli painunut 20 senttiä, ja sen takia rakennus haluttiin purkaa. Ja niinhän siinä kävikin. Purkuvimma oli tuohon aikaan niin paha tauti, että edes Pohjoisespan varressa ohikulkijat eivät välttämättä kiinnittäneet asiaan kummempaa huomiota. Purkajat iskivät muun muassa hotelli Kämpiin muutama vuosi ennen Apteekin taloa.

Kriitikot pelkäsivät ihan aiheellisesti, että Apteekin talon kohtalo voisi levitä lähikortteleihin: puretaan kaikki ja jätetään vain kuoret. Mutta pelko oli sikäli aiheeton, että useimmissa Pohjoisesplanadin kiinteistöissä ei ole “sisuskaluja” rukattu yhtä pahasti kuin Apteekin talossa.

Pienestä talon kallistumasta valittaminen oli hyvä esimerkki ajan hengestä. Kuten Antti Manninen kirjassaan (Puretut talot) huomauttaa, nykyään kukaan ei lähtisi oikomaan vanhoja rakennuksia, jotka ovat hieman vinossa. Esimerkiksi Tarton keskustassa sijaitsee “Kalteva talo”, joka on omaperäinen paikallinen nähtävyys.

3932 -23 . N44015

Apteekin taloa puretaan, kuva: Kari Hakli, 1970

Nahkapäätöksenä arkkitehti Aarno Ruusuvuori suunnitteli vanhan julkisivun täydellisen kopion ja sen taakse tuli betoninen toimistotalo.

Kun ajattelee 1960-luvun henkeä, ratkaisu oli ehkä parasta, mihin saattoi päästä. Vähemmästäkin taloja purettiin tyystin!

2. Wulffin kulma/Argoksen talo (Mannerheimintie 1)

argostalo

Argoksen taloa remontoidaan 1980-luvun lopussa. Fasadi pidettiin pystyssä metallikehikoiden avulla. Kuva kirjasta Puretut talot (2004).

Wulffin talo sijaitsee aivan Helsingin ytimessä ja se ansaitsisi jo oman bloginsa. Keskityn nyt vain kuoreen.

Alkuperäinen Wulffin kulma eli Argoksen talo valmistui vuonna 1897 ja se oli arkkitehtien Grahn, Hedman ja Wasastjerna käsialaa. Se oli kokonaisuutena melko linnamainen torneineen ja kaikkineen. Wulffin kulmaan on otettu ilmeisesti mallia Tukholman Strandvägenin ns. Büsovin talosta.

Talo sai nimensä Thomas Fredrik Wulffista, librististä ja paperikaupan omistajasta, jolla oli rakennuksessa myymälänsä ja sen lisäksi “haarakonttorit” Eerikinkadulla ja Albertinkadulla. Wulff oli aloittanut liiketoimintansa jo vuonna 1890. Sitä mukaa, kun helsinkiläisten luku- ja kirjoitustaito paranivat, Wulff myi enemmän kirjoitustarvikkeita, papereita, kortteja ja muuta tavaraa, ja Wulff laajensi toimintaansa Mannerheimintien varressa. Wulff erikoistui tarjoamaan mahdollisimman laadukasta piirustus- ja maalaustarpeistoa, Aikamatka Mannerheimintiellä -kirjassa kerrotaan.

Stockmann osti Argoksen talon jo vuonna 1919, mutta kuuluisa tavaratalo ja Helsingin keskustan maamerkki valmistui Aleksanterinkadun puolelle vasta vuonna 1930. Sen suunnitteli Sigurd Frosterus päätyönään.

wulff1

“Moni kakku päältä kaunis…” Päälle päin ei arvaisi, että 1800-luku päättyy Argoksen talossa julkisivuun. Kuva: Tuomo Tarvas

Vuosikymmenien ajan Stockmann uhkasi purkaa Argoksen talon, mutta onneksi ei tehnyt sitä kokonaan siinä vaiheessa, kun se päätti laajentaa tavarataloaan radikaalisti 1980-luvulla. Muutostyöt pitivät sisällään Wulffin kulman uuden ratkaisun sekä pienen uudisrakennuksen rakentamisen Pohjoisesplanadin ja Keskuskadun kulmaukseen. Kristian Gullichsenin, Erkki Kairamon ja Timo Vormalan ratkaisu voitti arkkitehtikilpailun.

Massiivisten rakennustöiden ajan Wulffin kulman julkisivu pidettiin pystyssä metallitukien avulla. Kun ottaa huomioon, miten valtava liikenne Helsingin sydämessä on, urakan on täytynyt vaatia erittäin suurta insinööritaitoa.

Lähde: Antti Manninen: Puretut talot. 100 tarinaa Helsingistä (2004); Jaana af Hällström, Anja Kervanto Nevalinna & Sauli Seppälä: Aikamatka Mannerheimintiellä. (Helsinki-Seura 2012).

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo), Tuomo Tarvas

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s