Puretut VPK:n ja Heimolan talot olisivat osa 100-vuotiaan Suomen historiaa

Helsingistä purettiin etenkin 1960-70-luvuilla kymmeniä rakennuksia, joihin kajoaminen olisi aiheuttanut ankaran shokkireaktion ja some-kohun, jos purkutöitä olisi haudottu tänään. Näihin purkutuomioihin kuuluivat mm. keskustassa sijainneet VPK:n talo ja Heimolan talo. Ne eivät olleet mitä tahansa rakennuksia vaan niillä oli merkittävä osa Suomen itsenäisyyden ja eduskuntalaitoksen historian kannalta. Jos ne olisivat vielä pystyssä, ne takuulla mainittaisiin Suomi 100 vuotta -juhlavuoden katalogeissa ja juhlapuheissa.

Mutta eipä mainita. Sattuneista syistä.

vpk talo peruskiven muuraus 1888

VPK:n talon peruskiven muuraus vuonna 1888. Kuva on mielenkiintoinen muun kuin VPK:n takia. Oikeassa reunassa pilkottaa uusi Skohan talo, joka on nyt purettu ja tilalla on Makkaratalo. Etäällä taustalla näkyvä massiivinen kivitalo on taas ns. Turun kasarmi eli venäläisten kasarmi, joka hallitsi Helsingin kaupunkikuvaa aina kansalaissotaan saakka, jolloin se pommitettiin perusteellisesti. Kuva: D. Nyblinin ateljee, kirjasta Historiallinen Helsinki (WSOY, alun perin 1947, uusintapainos 2004).

VPK:n talo sijaitsi nykyisen Makkaratalon vieressä ja Ateneumin taidemuseon takana. Nykyisin osoite olisi Keskuskatu 7. VPK:n talo on kerrottu mm. HS:n toimittajan, Antti Mannisen toimittamassa Puretut talot -juttusarjassa, joka on julkaistu myös kirjana (2004), ja voipa sen lukea netissäkin.

VPK talo

Tuleeko mieleen Ateneum? Ei ole sattumaa, sillä molemmat uusrenenssanssihenkiset rakennukset ovat Theodor Höijerin käsialaa. Höijer oli aikansa kuuluisimpia suomalaisia arkkitehtejä ja häntä voi pitkälle kiittää siitä, että Helsingissä on niin upeita uusrenessanssikiinteistöjä, Rautatientorin lisäksi esimerkiksi Erottajalla.

Ateneum valmistui ensin, vuonna 1887, ja VPK:n talo vuonna 1889. Höijer arvioi, että rakennukset täydentäisivät toisiaan ja loisivat kortteliin kaupunkikuvallisesti ehjän kokonaisuuden. Näin kävikin.

Mutta miten VPK:n talo liittyi Suomen poliittiseen historiaan? Suomen yksikamarinen eduskunta kokoontui VPK:n talossa vuosina 1907–1910, mutta melko nopeasti se osoittautui 200 kansanedustajalle liian pieneksi. Ensimmäisestä istuntotilaisuudesta on säilynyt kuvia. Kuten kuvasta näkyy, sali oli varsin kompakti, kylläkin kattokruunuineen juhlallinen ja sijaitsi paraatipaikalla. Kannattaa muistaa, että Helsingin keskusta oli tuolloin paljon pienempi kuin nykyään, ja kun eduskuntataloa alettiin puuhata 1920-luvulla Arkadianmäelle, sitä pidettiin turhan syrjäisenä paikkana niinkin juhlalliselle rakennukselle.

. N104

Kuva: Signe Brander, 1907

Pankki ja IKL valtasivat talon

Eduskunnan muuttaminen pois oli VPK:n talon tulevaisuuden kannalta huono juttu. Tilalle muutti Suomen Liittopankki, joka runnoi perustavanlaisesti Höijerin suunnittelemaa julkisivua. Rakennusta tuskin tunnistaa enää samaksi alla olevassa vuonna 1931 otetussa kuvassa! Kaikki uusrenessanssiin viittaava on revitty pois ja muutettu kotikutoiseksi funkkikseksi! Julkisivulautakunnalla oli ilmeisesti muuta tekemistä tuohon aikaan, ja pankit eivät pahemmin arkkitehtonisista arvoista piitanneet.

2550 -431 . N25431

Kuva: Olof Sundström, 1931

1930-luvun synkissä tuulissa IKL perusti rakennukseen Musta Karhu -ravintolan. Ravintolassa järjestettiin muun muassa “isänmaallisia” lausuntailtoja, joiden henki ja sisältö olivat hyytäviä, kuten tämä Aarne Pietisen kuva vuodelta 1936 todistaa. Heil-tervehdyksiä eduskuntalaitoksen syntysijoilla… huhhuh!

2751 -2548 . N16336

Raadollisesti VPK:n talo purettiin tasan 50 vuotta sitten, eli Suomen juhliessa 50-vuotista itsenäisyyttään. Eduskunta ei vastustanut päätöstä lainkaan, eikä sillä varmasti olisi ollut asiaan mitään sananvaltaakaan. Ajan henki oli “halki, poikki ja pinoon”.

Nykyään Keskuskatu 7:ssä sijaisee modernin ylitehokas ja samalla harvinaisen kolkko laatikko, jonka suunnitteli Heikki Castren. Rakennuksessa toimii muun muassa Terveystalon lääkärikeskus ja useita ravintoloita ja kauppoja. Seinänaapurina on WTC:n talo. Sisältä Castrenin kohteen tilat ovat käytännölliset, mutta jos ajatellaan synkkää, korutonta ja mustanpuhuvaa ulkoasua, on vaikea uskoa, että mikään rakennus voisi riidellä yhtä pahasti Ateneumin kanssa kuin tämä kolossi!

201406 . G27496

Kuva: Jaana Maijala, 2014

Heimolan talo purettiin yhdessä yössä

Vieläkin dramaattisempi oli Heimolan talon kohtalo. Heimolan talo sijaitsi nykyisen Helsingin yliopiston päärakennuksen, Porthanian, naapurissa osoitteessa Yliopistonkatu 5 (silloinen Hallituskatu 15). Se purettiin yhdessä yössä.

Vuorikadun risteyksessä sijainnut Heimolan talo ei ollut mikä tahansa pytinki. Eduskunta muutti sinne VPK:n talosta ja kokoontui Onni Tarjanteen suunnittelemassa rakennuksessa vuodet 1911-1931 eli siihen saakka, kunnes uusi eduskuntatalo valmistui Arkadianmäelle.

Erikoinen historian sivujuonne on se, että Heimolan talossa oli kaksi puhujanpönttöä, alkuperäinen Palokunnantalosta tuotu ja kopio. Tämä johtui siitä, että oikeisto ja vasemmisto eivät suostuneet käyttämään samaa puhujanpönttöä vaan heillä piti olla omansa!

Mielenkiintoinen historian sivujuonne paljastui minulle Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen mielenkiintoisesta artikkelista Vallan linnakkeet (kiitos toimittaja Jaakko Lyytinen!), joka koski nykyisen eduskuntatalon rakentamista edeltäneitä värikkäitä vaiheita.

heimola kluuvinkatu

Bertel Jungin visioissa Esplanadilta olisi näkynyt eduskuntatalolle. Nyt Kluuvinkadun päällä seisoo 70-lukulainen liikekiinteistö. Kuva: Tuomo Tarvas

Heimolan talon paikalle nimittäin puuhattiin pysyvääkin eduskuntataloa. Tonttia ehdotti arkkitehti Bertel Jung aivan ensimmäisessä eduskuntatalon arkkitehtikilpailussa, joka järjestettiin vuonna 1907. Kilpailun perusteella saatiin joukko nimekkäitä suunnitelmia (joista yksikään ei tietysti toteutunut) eduskuntatalolle. Pitkään näytti todennäköiseltä, että eduskuntatalo rakennettaisiin Tähtitorninmäelle. Jung meni eri latua. Hän perusteli eduskuntatalon rakentamista Kluuvikadun päähän sillä, että Runebergin patsaalta Esplanadin puistosta olisi nähnyt eduskuntatalolle.

Heimolan talo näkyikin Espalle. Alla oleva kuva on otettu juuri Kluuvikadun suunnasta. Kuten kuvasta näkyy, Heimolan talon vasemmalla puolella on vielä puutalo. Nykyään paikalla on 1930-luvulla valmistunut funkkistyylinen hotelli, joka tottelee nimeä Original Sokos Hotel Helsinki, alun perin Hotelli Helsinki.

. N2410

Suomen eduskunta kokoontui Heimolan talossa 1911–1930 ja hyväksyi siellä lukuisia historiallisia päätöksiä, kuten vahvisti Suomen itsenäistymisen ja sääti torppari- ja kieltolait.

Heimolan talon edustalla jännitettiin myös presidentinvaalien tuloksia, kuten Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto kertoo. Alla oleva kuva on vuodelta 1925. Päiväystä ei löydy, mutta todennäköisesti Lauri Kristian Relander julistettiin virallisesti voittajaksi melko pian kuvan ottamisen jälkeen.

. N250925

Heimolan talon purkaminen oli kohtalokasta myös helsinkiläisen elokuvateatterihistorian kannalta. Talossa toimi kaksi elokuvateatteria, joista suuremmassa eli Alohassa oli peräti 1200 istumapaikkaa. Alohassa pidettiin muun muassa Tuulen viemää -elokuvan Suomen ensi-ilta 1950, vaatimattomat 11 vuotta filmin valmistumisen jälkeen. Tuulen viemään ensi-iltahumusta on videoklippi täällä Ylen sivulla.

Kukaan ei vastustanut purkamista

Heimolan talo ehti olla pitkään lähes tyhjillään ennen purkamistaan. Kirjassa Vanhinta Helsinkiä Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä kertovat, että vähän ennen purkamistaan Heimolan tiloja jaettiin pahviseinillä pienempiin osiin ja opiskelijat majoittuivat huoneistoissa. Todellinen alennustila entiselle eduskuntatalolle!

Rakennushistorian vaalijat eivät juuri ehtineet kissaa sanoa, kun Heimolan talon vedettiin maan tasalle. Kiinteistö oli vaihtanut omistajaa ja uusi herra eli Suur-Helsingin Osuuskassa päätti, että nurin vain. Merkittävä pala Suomen eduskuntalaitoksen historiaa revittiin alas vuonna 1969. Piittaamattomuutta alleviivasi se, että purkutyöt aloitettiin vielä samana iltana kun Alohan viimeinen näytös oli päättynyt.

Alohan viimeisenä elokuvana esitettiin ruotsalaisen Gunnar Höglundin Kuin paljas meren tuuli. Nimi kuulostaa runolliselta ja viattomalta, mutta elokuvahistoriikkien mukaan kyseessä oli 60-lukulaisittain rohkea eroottinen, vapaamielinen pläjäys.

3755 -347 . N40934

Heimolan taloa puretaan, kuva: Kari Hakli, 1969

Mitä tilalla on nykyään? Toivo Korhosen suunnittelema yhdeksänkerroksinen liiketalo (1972), jossa toimii muun muassa Eurokangas. Mitä rakennuksesta voi sanoa? Ei paljoakaan. En usko, että monikaan liikkuja kiinnittää siihen mitään huomiota. Se ei ole synkkä bunkkeri kuten Helsingin yliopiston rakennus kivenheiton päässä. Se ohitetaan nopeasti matkalla Kaisaniemen metroon johtavaan tunneliin. Turistit eivät kuvaa sitä kännykkäkamerallaan ja yliopiston vaihtarit eivät ota sen edustalla selfieitä.

201402 . G27443

Uusi “Heimolan talo”, kuva: Juho Nurmi (2014)

Rakennus ei juurikaan ärsytä, mutta kun tietää, että tilalla voisi vielä sijaita Heimolan talo komeine torneineen, pistää väkisin vihaksi.

No, purettuja taloja ei saa takaisin, mutta kieltämättä Heimolan talon purkaminen oli aivan klassikkoesimerkki siitä sokeasta vihasta, mitä 1960-luvulla tunnettiin vanhaa ja “tehotonta” kohtaan.

4193 -3 . N47448

Rakennustöitä entisen Heimolan talon tontilla vuonna 1970, kuva: Kari Hakli

Kuvat: Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo)

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s