Pasilan asema on nyt esterata – mutta sitä on myllerretty ennenkin

Pasila, Böle. Se asema, jonka jokainen junalla Helsinkiin saapuva tietää. Aseman ympärillä on enimmäkseen ikävän näköisiä harmaita kolosseja. Se juuri. Ja lautapelien ystävät muistavat Pasilan aseman myös Monopolista.

Kuten suurin osa varmasti tietää, Pasilan rautatieasemaa puretaan parhaillaan. Syynä on uuden ja uljaan Keski-Pasilan asuinalueen rakentaminen. Uusi joukkoliikenteen keskus on tarkoitus avata Pasilaan vuonna 2019. Siihen saakka Pasilan kymmenet tuhannet päivittäiset matkustajat saavat talsia joka päivä pitkin epämääräisiä, kolisevia ja varsin epäesteettömiä (samoin kuin epäesteettisiä) väliaikaisen aseman tuubeja myöten.

Saapa nähdä, miten jouhevasti liikennevirrat saadaan kulkemaan, kun lomasesonki on elokuussa ohi, sillä jo nyt, näennäisesti rauhalliseen heinäkuun loma-aikaan, Pasilan asema on aikamoinen pullonkaula ja törmäilyrata.

Entinen asema ei ehtinyt viettää kolmekymppisiä

Tältähän Pasilan asema näytti ennen purkutöitä vuonna 2014 (kuva: Juho Nurmi):

201402 . G27636

Nyt jo osittain purettu asemarakennus on loppujen lopuksi uusi. Se valmistui vuonna 1990. Ensimmäinen Pasilan asema perustettiin kuitenkin tasan 100 vuotta aiemmin. Suomen ensimmäinen rautatiehän oli avattu Fredriksbergin tilan läpi jo paljon aiemmin, vuonna 1862, mutta tuolloin höyryveturit eivät vielä pysähtyneet nykyisessä Pasilassa.

Siis todella kaukaa juontaa juurensa Fredriksbergin nimi, johon vielä törmää esimerkiksi Pasilan konepajan ruotsinnoksessa Fredriksberg verkstad.

Mutta miksi Pasila tunnetaan sitten yleisesti Bölenä, eikä Fredriksberginä? Asiasta kertoo mm. Helsingin kaupungin Pasilan historiasta kertova sivu.

Fredriksbergin naapuritila oli Böhle. Tilan haltijana toimi 1800-luvun lopulla Julius Wilhelm Kronqvist, joka alkoi vuokrata tontteja aseman läheltä pari vuotta aseman valmistumisen jälkeen. Siirto oli järkevä, sillä Helsingin nopean teollistumisen ja nopean kaupungistumisen myötä vuokratonteista ja asunnoista oli pulaa, Jari Auvinen kirjoittaa kirjassaan Puu-Pasila – Idylli rautatien varrella (Kustantaja Laaksonen, 2014).

Tältä Pasilan asemalla näytti vuonna 1898. (kuvaaja tuntematon). Kuvassa on sveitsiläisvalmisteinen A7-sarjan veturi n:o 231.

pasilan asema 1898

Työläiset ja vähävaraiset alkoivat muuttaa alueelle, ja Fredriksbergin esikaupunkialue syntyi Böhlen maille. Puu-Pasila rakennettiin pääasiassa nykyisen Länsi-Pasilan alueelle vuosina 1895-1905. Pasila liitettiin Helsinkiin vuonna 1912. Pasilan asema oli aina vuoteen 1990 saakka Pasila-Fredriksberg, siitä eteenpäin Pasila-Böle.

Mutta entä se Pasila-nimi? Herrasta nimeltä Carl Pasila. Hän toimi pitkään Fredriksbergin tilan voutina ja sen kunniaksi Pasila-nimi vakiintui Fredriksbergin suomenkieliseksi nimeksi. Pasila-nimi virallistettiin kuitenkin vasta 1927.

Tässä alla olevasta, vuonna 1956 otetusta kuvasta (Constantin Grunberg) saa Pasilasta aivan erilaisen vaikutelman kuin mihin satunnainen matkailija on tottunut. Pasilassa on näyttänyt 60 vuotta sitten suorastaan vehreältä ja puutarhamaiselta!

pasila 1956 constantin

Nykyään Pasilan aseman raiteilta poistutaan erilaisten käytävien ja tunnelien kautta. Toisin oli vielä 1970-luvulla. Kuten alla olevasta Eeva Ristan kuvasta (1975) käy ilmi, junasta purkautuva kansa pääsi suoraan Ratapihantielle ilman tunneleita. Kuvan tiedoista (Helsingin kaupunginmuseo) muuten kerrotaan, että kyseiset ihmiset olivat matkalla tarkkaan ottaen Voitto fasismista, 30 rauhan vuotta Euroopassa -juhlaan Messukeskuksessa!

Itä-Pasila oli vielä kesken, minkä voi nähdä kuvaan pistävästä nostokurjesta.

pasilan asema 1975

Rauhanasema – puu-Pasilan muisto betonin keskellä

Kun kävelee kävelysiltoja myöten Itä-Pasilaan ja sieltä valtion virastobunkkerin läpi ja kääntyy vasempaan, päätyy aukealle, jossa vastaan tulee ensikertalaista hämmentävä näky: puutalo keskellä betonirakentamisen märkää unelmaa! Kyseessä on Rauhanasema, jossa on toiminut jo pitkään nimensä mukaisesti useita rauhanjärjestöjä. Vähällä oli, ettei Pasilan entistä asemaan purettu. Järjestöt ja vanhojen rakennusten suojelijat saivat tehdä töitä, että entinen rakennus siirrettiin.

Tässä vuonna 1984 otetussa kuvassa (Jan Alanco) asemarakennus on vielä vanhalla paikallaan radan kupeessa. Asemarakennus on ollut siis radan itäpuolella ja nykyistä asemaan pohjoisempana. Muuten näkymä on nostokurkineen tuttu.

1984106 . N220412 ab

Rauhanaseman siirtäminen nykyiselle paikalleen ei ollut pikkuoperaatio, kuten voi täältä rauhanaktivistien Pax-lehden sivulta lukea. Rautatiehallitus kauppasi vuonna 1984 ”puista hyväkuntoista asemaa eniten tarjoavalle”. Rauhanliitto tarjosi alun perin Vammenjoelle Karjalaan vuonna 1915 nousseesta, sittemmin Pasilaan siirretystä rakennuksesta 15 000 markkaa ja yllättäen tarjous voitti. Kokonainen rakennus siirrettiin lavetille ja siirrettiin 200 metrin matka. Sen jälkeen rauhanjärjestöt alkoivat kunnostaa Rauhanasemaa alkuvuonna 1985. Rahaa kerättiin muun muassa tukikonserteilla, joissa soitti monia tunnettuja artisteja, kuten Pedro Hietanen ja M.A.Numminen.

Rauhantyö Pasilassa ei käynnistynyt vaivattomasti. Rauhanasema meinasi palaa parikin kertaa, kerran vahingossa, kerran tuhopolttoyrityksessä. Rahat olivat vähällä loppua ja toiminta tyrehtyä alkuunsa. Aktivistien uuttera työ kuitenkin maksoi lopulta vaivan, ja Rauhanasema avautui syksyllä 1986 useiden varainkeruutempausten jälkeen. Mikään ei voisi piristää Itä-Pasilan kolkkoja kortteleita enemmän kuin puutalo!

“Uusi elävä keskus” muuttaa kaiken, lupaa YIT

Pasilan uuden keskuksen, joka rakentuu YIT:n rakentaman Tripla-kauppakeskuksen ympärille, on tosiaan määrä valmistua 2020 mennessä. Ans kattoo, sillä jättiurakoilla on viime aikoina ollut taipumus viivästyä, sanoi mies, kun Länsimetroa tai Kehärataa mietti. Länsimetro on jo käypä vitsi ympäri maan hankkeesta, jossa kaikki menee pieleen. Sääli sinänsä, sillä olen henkeen ja vereen joukkoliikennemies!

YIT:n sivulla ei superlatiiveja ja hehkutusta säästellä, kun se puhuu Triplasta ja Keski-Pasilasta: 183 000 kerrosneliömetriä, 400 asuntoa, 7000 työpaikkaa. Eikä tässä vielä kaikki: “Triplan pohjoispuolelle rakennettaviin Ratapihakortteleihin tulee koteja 3 000 uudelle pasilalaiselle sekä 1 000 työpaikkaa. Triplan eteläpuolelle puolestaan nousee 8–10 tornitalon alue, joihin tulee sekä asuntoja että toimistoja. Vuonna 2040 Keski-Pasilassa on 5 000 asukasta ja 13 000 työpaikkaa”, YIT suitsuttaa.

En vastusta tornitalorakentamista, mutta ainakin piirustuksissa Keski-Pasila näyttää todella täyteen ahdetulta ja megalomaaniselta. Mikä on hyvä juttu, sillä tiivis kaupunkirakenne on CO2-päästöjen vähentämisen takia aivan välttämätöntä. Mutta miten käy puistojen ja viheralueiden? Havainnekuvissa Keski-Pasilan rakennuksissa on esimerkiksi viherkattoja – hyvä niin! Mutta itse en ainakaan ostaisi todennäköisesti ihan helkkarin kallista asuntoa sen takia, että pääsisin rakentamaan pienen hipsteriviljelylaatikon katolle. Kaipaisin vihreyttä myös ympärilleni, kun lähden ulos ovesta. Mutta tämähän on puhdas mielipidekysymys.

Kyllä Keski-Pasilasta varmasti tulee hyvä paikka asua ja yrittää mutta että toinen keskus? Vaikea uskoa. Väitän, että henkinen keskus tulee varmasti jäämään sinne, missä se nytkin on.

Lähde:

Auvinen, Jari: Puu-Pasila Idylli rautatien varrella. (Kustantaja Laaksonen, 2015)

Kuvat:

Helsinkikuvia.fi (Helsingin kaupunginmuseo)

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s