Arttulan talo ja Seurahuone Oulunkylän piristäviä maamerkkejä

Moni arkkitehtuurin ja vanhojen rakennusten bongaamisen harrastaja ei välttämättä malta lähteä kauas Helsingin kantakaupungista, vaikka kyllä kannattaisi. Melkoisia helmiä löytyy reilun 10 minuutin junamatkan päässä keskustassa, kuten esimerkiksi Oulunkylästä.

Perheemme asui Oulunkylässä vanhalla puolella eli Veräjämäessä 3,5 vuotta. Jo kauan ennen, kuin olin ikinä varsinaisesti käynyt Oulunkylässä, olin kiinnittänyt huomiota junan ikkunasta vanhaan, komeaan puutaloon, joka näkyi kauas. Aina, kun juna pysähtyi Oulunkylässä, etsin sen katseellani.

Kysehän oli tietysti Oulunkylän Seurahuoneesta (Larin Kyöstin tie 7), joka sijaitsee liioittelematta kivenheiton päässä asemalta itään. Kun on sukeltanut ulos rautatieaseman alikulkukäytävästä, on jo huomaamattaan Seurahuoneen pihassa.

seurahuone2

Seurahuoneen vieressä on tutustumisen arvoinen, rauhallinen ja hyvin hoidettu puisto, jossa näkyy välillä paikallisia puistokemistejä mutta enimmäkseen se on rauhallinen paikka. Puistossa on minun muistini aikana pidetty myös esimerkiksi Oulunkylän Kyläjuhlien aikaan syyskuussa perhetapahtumia.

suihkulahde

Ehkä vieläkin komeampi vanha puurakennus, jonka laiskempikin bongari jaksaa etsiä, on Arttulan talo. Larin Kyöstin tie 13:ssa sijaitsevalle Arttulan talolle on Seurahuoneelta korkeintaan 100 metrin matka. Arttulan talon historia ei ole yhtä värikäs, mutta satunnaisen ohikulkijan huomion se kaappaa yhtä varmasti. Ja on melkein yhtä tärkeä Oulunkylän historialle.

arttulan talo 1

Seurahuoneelle hoitoihin Keski-Euroopasta asti

Oulunkylän Seurahuone oli aikanaan nimensä mukainen kestitsemispaikka eli siellä toimi pensionaatti ja kylpylä, jonka omisti Johanna Charlotta Maexmontan. Tosin kylpylän oli perustanut jo 1880-luvulla värjärimestari Berndt August Ölander. Nykyinen rakennus on 1890-luvun lopulta.

Uusi omistaja Maexmontan ei ollut kuka tahansa nainen vaan Helsingin II apteekin entisen apteekkarin, Sigurd Edvard Maexmontanin rikas leski.

Oulunkylän kansainvälistymisen mahdollisti rautatie. Oulunkylän rautatiepysäkki oli avattu 1873 ja varsinainen Oulunkylän asema 1881. Riihimäen-Pietarin-rata oli valmistunut jo vuonna 1870.

Vieraita Seurahuoneen vesihoitoihin ja esikaupungin luonnonrauhaan saapui kaukaa, Keski-Eurooppaa ja Venäjää myöten. Oulunkylä olikin kansainvälinen paikka. Oulunkylä Åggelby – Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat -kirjassa (2014) kerrotaan, että Oulunkylässä puhuttiin jo 1800-luvun lopulla ainakin suomea, viroa, englantia, saksaa, ruotsia, venäjää ja ranskaa.

Seurahuone ei ollut seudun ainoa kylpylä, vaikkakin suurin ja tunnetuin. Lähin sijaitsi Jokiniementie 34:ssä, Larin Kyöstin tien risteyksessä. Talo on edelleen olemassa ja kutsuimme sitä “Peppi Pitkätossun taloksi” tai “Nukketaloksi”. Jokiniementiellä on muuten useita muitakin näkemisen arvoisia kohteita, jotka kaupunki unohti hätäpäissään purkaa tai purattaa.

Alla oleva kuva vuodelta 1900 antaa hyvän vaikutelman siitä, miltä on näyttänyt, kun herrasväki on lähtenyt huvittelemaan Oulunkylän pölyisillä ja kuoppaisilla teillä. (kuva: Ester Heikel). Huomatkaan miesratsastajien silinterihatut!

. N5902

Seurahuoneen tuomat kansainväliset tuulet vaikuttivat varmasti siihen, että Oulunkylään perustettiin Suomen ensimmäinen ravirata vuonna 1884 ja siellä pidettiin Suomen ensimmäinen “lentoviikko” vuonna 1911, Anja Kervanto Nevanlinnan ansiokkaassa Oulunkylä-kirjassa kerrotaan.

Tältä näytti elämä Oulunkylän tuolloin vielä aika vaatimattoman kokoisella asemalla vuonna 1910 (kuva: Ester Heikel).

. N5901

Seurahuoneen pensionaatissa tarjottiin mm. Venäjällä tunnetun Kneipp-menetelmän mukaisia vesihoitoja, joihin kuului kylmiä jalkakylpyjä, kylmiä kääreitä ja avojaloin kävelyä. Seurahuoneen kylpylä ratsasti oman aikansa trendien harjalla, sillä Keski-Euroopassa kylpylät olivat tulleet muotiin jo 50 vuotta aiemmin ja niiden luvattiin tepsivän jos vaikka mihin sairauksiin.

Helsingissäkin toimi useita kuuluisia kylpylöitä, niistä ehkä tunnetuimpana Kaivopuiston kylpylä tai oikeastaan Ullanlinnan merikylpylä, jonka toiminta alkoi kaupungin merkkiporvarien perustamana 1838 ja joka tuhoutui jatkosodan ilmapommituksissa vuonna 1944. Kauppatorinrannassa nyt toimiva merikylpylä on siis niin 1830-lukua!

Ullanlinnan kylpylän merkittävyydestä kielii se, että siitä on Helsinkikuvat.fi:ssä kuva niinkin kaukaa kuin 1860-luvulta (kuva: Eugen Hoffers).

ullanlinnan kylpylä

Terveysbuumi on tasaisesti uusiutuva luonnonvara riittävän varakkaiden keskuudessa. Ei se ole mikään 2000-luvun juttu.

Esimerkiksi filosofian tohtori Victor Hartwall aloitti varakkaiden ja joutilaiden rentoutumistarpeen ja terveyden palvonnan varjolla kivennäisvesien valmistuksen vuonna 1832 Adolf von Bonsdorffin kanssa. Varsinainen tuotanto alkoi neljä vuotta myöhemmin. Ja loppu on historiaa, sillä kyllä, Victor Hartwall oli niitä Hartwalleja.

Juovutusjuomia ja vientijäitä

Mutta takaisin Oulunkylän Seurahuoneeseen. Koska Oulunkylän kylpylä menestyi hyvin, Maexmontan laajensi liiketoimintaansa ja perusti Helsingin keskustaan huomattavasti paremmin tunnetun Seurahuoneen vuonna 1892. Siis ensin esikaupunki, sitten vasta keskusta!

Alun perin Seurahuone ei suinkaan toiminut samalla paikalla kuin nyt eli rautatieaseman vieressä vaan kauppatorin vieressä kiinteistössä, jossa on jo yli 100 vuotta palvellut Helsingin kaupungintalo.

Kun alkuperäinen Oulunkylän Seurahuoneen rakennus oli palanut ja uusi rakennus noussut 1897, toiminta laajeni. Maexmontan sai mm. kuvernööriltä luvan tarjota asiakkailleen ja potilailleen “juovutus- ja mallasjuomia”. Tyylillisesti uuden Seurahuoneen koristelu oli hillitympää kuin aiemmassa rakennuksessa, ja samaa tyyliä oli näkyvissä Kaivopuiston huviloissa. Seurahuoneen puistossa oli jo tuolloin uima-allas, tosin hirrestä valmistettu.

Mielenkiintoinen kuriositeetti, joka liittyy sekä Helsingin seuraelämään että Oulunkylään, on se, että aikana ennen jääkaappeja ja pakastimia Vantaanjoesta sahattiin valtavat määrät jäätä, joka kuljetettiin junalla Oulunkylän kautta kylmäsäilytyksen takaamiseksi!

Tässä miehet lastaavat jäätä Vantaanjoella vuonna 1918.

jäiden sahausta

…ja tässä jäälohkareet odottavat junamatkaa Seurahuoneen edustalla. (kuvat: Ivan Timiriasew).

jaakuutioita

Maailmansota vei pohjan hotelli- ja ravintolatoiminnalta

Maexmontanin Seurahuoneen ravintolatoiminta sinnitteli 1920-luvulle saakka, mutta sen toiminta oli alkanut hiipua jo 1. maailmansodan aikana.

Seurahuone oli asuinkäytössä 1930-luvulta 1980-luvulle saakka ja se pääsi aika tavalla rapistumaan. Sen näkee jo tästä vuonna 1959 otetusta kuvasta. Timpurille ja maalarille olisi ollut töitä! (kuva: Constantin Grunberg)

. N21083

Oulunkylän muutos kohti nykyistä kerrostalovaltaista lähiötä oli aika raju eikä vanhaa kunnioitettu varsinkaan 1970-luvulla. Tässä Simo Ristan kuvassa (1970) näkyy se, miten Maaherrantien varressa olleita puutaloja on jo purettu. Muutenkin Veräjämäen seutu oli melko tavalla “maalaisemman” näköinen kuin nykyään. Seurahuone kuvassa oikealla.

200825 . ser092528

Onneksi Helsingin kaupunki osti Seurahuoneen vuonna 1979 ja kunnosti sen. Vuonna 1985 Seurahuone sai tunnetun vuokralaisen, nimittäin Oulunkylän Pop/Jazz Konservatorion, jota johti Klaus Järvinen. Juice Leskinen ei Järvisestä suuremmin piitannut vaan irvaili hänelle ja konservatoriolle Oulunkylä-biisissään.

Vuodesta 2002 Seurahuone on ollut oulunkyläläisten asukastalo. Siellä pidetään mm. asukaskahvilaa ja tiloja voi vuokrata perhejuhliin ynnä muihin tapahtumiin.

Arttula – Suomen toiseksi suurin puukerrostalo

Arttulan talosta on saatavilla selvästi vähemmän historiatietoa kuin Oulunkylän Seurahuoneesta. Nekin tiedot ovat osittain ristiriitaisia. Esimerkiksi vuonna 2005 julkaistulla kaupunginosat.netin sivulla kerrotaan ensin, että Arttula olisi rakennettu 1915-17 mutta kuitenkin myöhemmin sivulla siteerataan kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehtia vuodelta 1971. Hän totesi:

“Poikkeuksellisen suurikokoinen ja aluetta hallitseva 1800-luvun lopun vuokratalo…”

Siis 1800-luvun loppu vain 1910-luku? Ilmeisesti jälkimmäinen, sillä Oulunkylän kaupunginosapolun sivulla mainitaan taas vuodet 1915-17.

Joka tapauksessa Arttulan talo on ilmeisesti Suomen toiseksi suurin puukerrostalo. Siinä on yhteensä noin 1000 asuinneliömetriä ja 14 vuokra-asuntoa, jotka rakennettiin alun perin venäläisten upseerien asunnoiksi. Arttula peruskorjattiin vuonna 1995.

Arttulan taloon kiinnittää jokainen vähänkin silmät auki liikkuva etenkin siksi, että se on niin kookas, tyylikäs ja hyväkuntoinen. Lisäksi se erottuu ehdottomasti edukseen lähistön melko persoonattomista 1980-luvun kerrostaloista.

Lisäksi Suomessa on hyvin vähän oikeasti isoja puukerrostaloja. Tyypillisesti ne ovat vain kaksikerroksisia. Arttulassa näyttäisi olevan asutusta peräti neljässä kerroksessa, kivijalasta lähtien.

Miltä Arttula mahtaa kuulostaa?

Olen aina halunnut päästä käymään Arttulassa, mutta ei ole tullut tilaisuutta. Haluaisin päästä katsomaan, miltä huoneet näyttävät sisältä ja kuulostelemaan, miten portaat ja lautalattiat natisevat! Ja miltä tuntuisi seistä ylimmän kerroksen parvekkeella, joka on ilmeisesti rakennettu vasta jälkikäteen, sillä vanhoissa valokuvissa ei parveketta näy.

Arttulassa on myös suojaisa ja suuri pihamaa ja kasvimaat jokaiselle asukkaalle. On helppo uskoa, että jos rakennuksesta ikinä vapautuu yhtään asuntoa, uusi vuokralainen löytyy takuulla suhteilla. Oikotielle Larin Kyöstin tie 13 ei ikinä päädy.

Oli miten oli, Arttulan talo on harvinaista herkkua Helsingissä ja koko Suomessa, sillä vähänkin massasta erottuneet puutalot purettiin tästä maasta surutta 1960-70-luvun purkuvimmassa. Aivan viime vuosinahan Suomeen on rakennettu paljonkin puukerrostaloja, mutta niin vanhoja kuin Arttulan talo on jäljellä aivan liian vähän.

Kuvat: Tuomo Tarvas, http://www.helsinkikuvia.fi

Lähteet: http://www.kaupunginosat.net, Wikipedia, Anja Kervanto Nevanlinna: Oulunkylä-Åggelby. Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat (Oulunkylä-seura ry, 2012)

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s