60 vuotta täyttävä Autotalo on onnistuneen tyylikästä modernismia

Kampin Autotalo kuuluu niihin Helsingin rakennuksiin, joita “itseään kunnioittavan” ei kuulu kehua. Vanhoihin rakennuksiin mieltyneen kuuluu sanoa, että Autotalo on “ruma betoniloota” ja “harmaa ankea bunkkeri”. Jos nyt kärjistetään, niin kaikki moderni on rumaa ja arvotonta ja sietäisi saman tien purkaa.

Myönnetään, että Helsingin keskustassa on lukemattomia 1950-60-luvuilla pykättyjä rakennuksia, joiden kohdalla ottaa suoraan sanottuna päähän, kun tietää, millainen kulttuurihistoriallinen kohde sen tieltä on purettu. Mutta on elitististä vaatia, että ne epäonnistuneet 60-luvun kerros- tai konttoritalot purettaisiin pois vain sen takia, että ne ovat vain rumia. (Tosin puretaanhan niitäkin, kuten Helsingin rakennusviraston toimitalo Kasarmintorin reunalta. Siinä on muuten rakennusliikkeelle märkä unelma: rakentaa täysin uusi kohde keskelle Helsingin keskustaa!)

Mutta Autotalo ei kuulu epäonnistumisiin, päinvastoin. Etenkin sen jälkeen, kun se pari vuotta sitten peruskorjattiin tyylitajulla ja pieteetillä kunnioittamaan alkuperäistä eli 1950-luvun lopun asua. Autotalo on sekä ulkoa että sisältä tyylikäs. Autotalo rakennettiin suurten automaahantuojien palatsiksi ja kivijalassa oli aikanaan montakin autokauppaa, mutta enää rakennuksessa ei taida toimia yhtäkään autoalan yritystä.

Eikä Autotalon paikalta purettu mitään arvokasta. Ja kun ottaa huomioon, mitä lähiympäristöön on rakennettu enimmäkseen 1980- ja 1990-luvuilla, niin Autotalo on melko tavalla niitä tyylikkäämpi. Esimerkiksi viereistä Radisson SAS -hotellia tai HOAS:n asuntoja ei pääse kehumaan erityisen persoonallisiksi.

Puutaloja ja parkkipaikkoja

Autotalon rakentamisaikaan Kampissa näytti todella erilaiselta kuin nyt. Seutu oli täynnä ränsistyneitä, lähes satavuotiaita puutaloja, puisia Kampin villoja, jotka tosin oli suurimmaksi osaksi purettu 1950-luvun lopulle tultaessa. Kaupungilla oli jo isot visiot siitä, että Kamppiin tulisi “uusi uljas keskusta”, kuten Eeva Järvenpää ja Sirpa Räihä kuvailevat kirjassa Ensimmäisiä esikaupunkeja (HS Kirjat 2009). Samaan suunnitelmaan kuului mm. Sähkötalo (1973), jonka suunnitteli muuan Alvar Aalto.

Tämä Jalmari Aarnion kuva vuodelta 1963 hätkäyttää, kun ei ole elänyt 1960-luvun alkua. Vasemmassa laidassa oleva laitos on kuuluisa Kampin kaasukello, joka oli kaupungin kaasulaitoksen kaasuvarasto ja kaasun kulutuksen tasaaja. Se purettiin vuonna 1967.

6938 . N88221

Kaasukellon paikalla oli vuoteen 1908 saakka ollut jotain ihan muuta, julkinen häpeäpaalu korokkeineen. Kampissa mestattiin vuoteen 1819 saakka ihmisiä milloin mistäkin rikoksista. Kuolemantuomioista luopumisen jälkeenkin paikka tunnettiin Rakkarinkallioina (nimi Järvenpään ja Räihän kirjasta).

Niillä kulmilla, joilla on nyt on Kampin vanha metroasema ja sen vieressä olevia bussien parkkipaikkoja, oli Turun kasarmien viimeisiä varastorakennuksi. Ne purettiin vuonna 1970. (kuva: Kari Hakli)

200825 . ser023012

Näissäkin kuvissa Autotalo paistaa taustalla “modernismin merkkinä”. Kamppi muuttui kovaa vauhtia, mutta se oli vasta alkua. Ensin tulivat Hotelli Presidentin talo ja Graniittitalo  Salomonkadulle. Vielä 30 vuotta sitten Kamppi oli bussien valtaama, tosin tämä Constantin Grunbergin kuva on 50 vuoden takaa. Valtavan arvokas tonttimaa keskellä kaupunkia oli siis parkkipaikkana. Ei Autotalo tässäkään kuvassa kovin pahalta näytä.

autotalo_busseja

…tosin ei tilanne ollut syntymävuonnani eli 1977 juuri sen parempi… Olipa esimerkiksi Graniittitalon ulkomuodosta mitä mieltä tahansa (minusta se ei ole pöllömmän näköinen) niin on siinä hehtaarit paremmassa käytössä kuin parkkipaikkana.

. N111227

Nythän Kamppi on se paikka, missä kaikki tapahtuu. Ei tarvitse miettiä, mistä se johtuu: Kampin kauppakeskuksesta. Kokonaan toinen juttu on, miten hyvä on, että juuri kauppakeskus on kaupungin keskipiste.

Mutta takaisin Autotaloon. Kiitokset kiinteistön omistajalle, että se peruskorjasi kiinteistön tyylitajulla! Oli tärkeää, että alkuperäistä tyyliä noudatetaan kaikessa. Olen kuullut, että myös vuokralaiset ovat tyytyväisiä tiloihin ja kivijalassa olevat lounasravintolat ovat hyvin suosittuja ruuhka-aikaan. 1950-luvun arkkitehtuuri on Suomessa edelleen aliarvostettua. Autotalo täyttää ensi vuonna 60 vuotta ja se on synttärikahvinsa ansainnut! Toivottavasti jonkinlainen juhlavuosi on luvassa!

201301 . G27410

Kuva: Sakari Kiuru (2013)

Kuvat: Helsinkikuvia.fi

Lähde:

Järvenpää, Eeva & Sirpa Räihä: Ensimmäisiä esikaupunkeja (HS Kirjat 2009)

 

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s