Tehtaankatu 13 – pramean punatiilitalon sisäpihayksiö oli kotini

Laskin juuri, että olen asunut Helsingissä noin 15 vuoden aikana kaikkiaan 10 osoitteessa vakituisesti, Kalliosta Munkkivuoren ja Etelä-Haagan kautta Veräjämäkeen ja Puistolaan.

Sinkkuaikojeni yksiökämppä löytyi silloiselta unelma-alueeltani prameasta osoitteesta eli Tehtaankatu 13:sta. Asuin siellä tammikuusta 2004 marraskuuhun 2005. Kyse oli 23 neliön yksiöstä sisäpihan rapussa.

2550 -795 . N25795

Tehtaankatu 13 on tämä pramea, vuonna 1925 valmistunut Lars Sonckin ja Matti Finellin suunnittelema punatiilikaunokainen melkoisella paraatipaikalla Ullanlinnan sydämessä. Finnan kuvan on ottanut Olof Sundström mutta kuvausvuotta ei ole mainittu. Autoista päätellen kuva on varmaan otettu joskus 1920-luvun lopulla.

Vaikka arkkitehdit suunnittelivat yksilöitä, eivät hekään luoneet pyörää aina uudestaan. Hakaniemen torin reunalla seisoo niin ikään Sonckin suunnittelema Arenan talo, joka on todella vahvasti Tehtaankatu 13:n verisukulainen: molemmat mahtipontisia, punatiilisiä ja kulmatorneilla varustettuja. Tosin Arenan talon kulmatornit ovat pyöreät, ja kohde on koko Hakaniemen maamerkkejä eli kaikkinensa merkittävämpi työ kuin Tehtaankatu 13. Mutta ihan selvästi samaa 20-luvun punatiiliarkkitehtuuria, jota on runsaasti varsinkin Etu-Töölössä.

Sonck piirsi paljon taloja myös mm. Kruununhakaan.

Tehtaankadulta on lyhyt matka joka paikkaan

Sijainniltaan koti oli ihanteellisella paikalla. Keskustaan oli noin kilometrin kävelymatka Kapteeninkatua ja Korkeavuorenkatua. Tehtaankatua meni kolmosen ratikka molempiin suuntiin. Kävin tuolloin ahkerasti teatterissa ja KOM-teatteri kuului samaan kiinteistöön: sinne pääsi sisäpihan jännittävien tunnelien kautta. Ja KOMia vastapäätä on Sea Horse -ravintola eli Sikala. Ja eipä olleet kaukana Punavuoren baaritkaan.

Silloiseen työpaikkaani STT:llä oli reilun kilometrin pyörämatka. Se oli äärettömän kätevää, sillä tein paljon “haittavuoroja” eli olin jatkuvasti joko yö-, ilta- tai viikonloppuvuorossa. Sinkullehan se “vältti”.

Kun joku kaveri tuli kylään, saatoin pyytää häntä jäämään Tehtaankadun pysäkillä. Mahtava fasadi saattoi monia hämätä. Piti muistuttaa, että kylään ei pääse Tehtaankadun puoleisista pääovista, vaan piti tulla porttikongin kautta sisäpihalle. Matalammassa pihasiivessä oli paljon vaatimattomampia ja pienempiä asuntoja kuin päärakennuksessa.

Minunkaan yksiöstäni ei ollut kaksiset näkymät. Ikkunasta sai ihailla naapurin karvaista rumaa miestä. Myös säilytystilaa oli vähän, mutta harvoin kotona olleelle sinkulle ihan riittävästi.

Silmänruokaa joka nurkalla

Mutta arkkitehtuurin ystävällehän Ullanlinna oli aarreaitta. Ei tarvinnut kuin kävellä ulos, niin edessä avautui kolmionmuotoinen Kapteeninpuistikko. Sen ympärillä oli jo silmiähiveleviä taloja, kuten hillityn juhlava Kapteeninkatu 20-22 (Usko Nyström, 1906),  hieman matalampi, pienillä torneilla varustettu Kapteeninkatu 18 (Elia Heikel, Rich Willman, 1904) ja saman aikakauden “Kontu” eli Kapteeninkatu 9 (V. Jaakkola, Hj. Lindroos).

Kokonaisuutta hieman latisti Pietarinkadun risteyksessä oleva Kapteeninkatu 7 vuodelta 1961, mutta sen antoi anteeksi, kun kulman takaa Pietarinkadulta alkoi uusi “hunajapurkki”. Ja tässä vaiheessa ei ollut päässyt edes 100 metrin päähän kotioveltaan.

Hyvin mielenkiintoinen tapaus oli myös Schalinin talo Tehtaankatu 9:ssä eli kotitaloni naapurissa. Allaoleva Finnan kuva osoittaa, että Schalinin talo oli korttelinsa ensimmäisiä kivitaloja, kun se nousi kallioiseen maastoon vuonna 1902. Kohteen suunnitteli Usko Nyström.

. N1365

Schalinin talosta on tehty aivan oma historiikkinsakin jo 15 vuotta sitten. On aika uskomatonta ajatella, että mahtipontisen kivipalatsin rakensi 12-vuotiaasta asti sokeana ollut, Ilmajoella syntynyt H.W.Schalin, joka sai alkupääoman kiinteistö rakennuttamiseen myymällä pianoja ja muita soittimia. Sokeain Ystävät on edelleen asunto-osakeyhtiön suurin yksittäinen omistaja.

Koska Schalin oli sokea, hän ei tietenkään pystynyt näkemään jugend-rakentamisen mestarin, Usko Nyströmin piirustuksia, mutta luotti hänen ammattitaitoonsa ulkonäön suhteen. Muuten Schalin oli hyvin tarkka.

Schalinin talon tunnetuin yritys on alusta alkaen ollut ravintola Sea Horse, mutta muuten kivijalan liiketilojen vuokralaiset ovat vaihdelleet. Onpa siellä ollut 1970-luvulla mm. Säästöpankkikin, kuten tästä Kari Haklin kuvasta vuodelta 1973 käy ilmi.

. N55691

Kapteeninkatu 11 ei ole lähikorttelien komistus, mutta kohteen historia tekee siitä erityisen mielenkiintoisen.

Voin siis vakuuttaa, että Ullanlinnassa silmä lepäsi, jopa uupumukseen saakka! Samaan aikaan tiesin koko ajan, että tuo 23-neliöinen yksiö tulisi olemaan kenties pramein kämppä, johon minulla tulisi olemaan varaa tällä alueella. Mikä on myöhemmin pitänyt hyvinkin kutinsa. Sen jälkeen, kun muutin pois Ullanlinnasta, vuokrahinnat ovat karanneet käsistä ja asunnon ostamista kantakaupungin alueelta ei ole tarvinnut edes miettiä.

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s